Kaipaatko reipasta talkoopuurtamista? Kiinnostavatko vanhat rakennukset ja esineet? Viihdytkö mukana tapahtumajärjestelyissä? Haluaisitko kirjoittaa juttuja ja tarinoita? Paikallinen kotiseututoiminta on tänä päivänä esimerkiksi kaikkea tätä: kesätapahtumia, museotyötä, kotiseutulehden toimittamista.
– Kotiseututyö on ehdottomasti yhdessä tekemistä, tiivistää Pälkäne-Seuran puheenjohtaja Anna-Mari Henriksson-Helmikkala.
Kunnan kesärientojen uusi tulokas Pernavestari yhdisti lähiruokaherkkuja ja maaseudun perinteitä heinäkuun lopulla Kostian koulun pihapiirissä. Kesäisen kepeä vestari keräsi kiitosta koko perheen tapahtumana.
Pälkäneseuralaisilla onkin vankka kokemus vastaavista järjestelyistä: yhdistys on reilun kymmenen vuoden aikana pyörittänyt Pälkäneellä kahta suurta kesätapahtumaa: Kostia-tapahtumaa ja Oksalan perinnepäivää.
– Talkoolaiset ovat olleet onnistumisen kivijalka. Yhteinen puurtaminen yhdistää ihmisiä luontevalla tavalla, kiittää Henriksson-Helmikkala.
1700-luvulta nykypäivään
Kostia-tapahtuma ammensi ideansa 1700-luvun tapahtumista. Oksalan perinnepäivä puolestaan rakennettiin maanviljelyskulttuurin ympärille yhdessä Oksalan tilan isäntäväen kanssa.
Kostia huipentui vuonna 2013 Kostianvirran taistelun 300-vuotismuistovuoteen, jolloin tapahtuman yhteydessä järjestettiin karoliinisotilaiden taistelunäytös sekä 1700-luvun sotilasleiri. Vaikka 1700-lukuun kiinnittynyt Kostia-tapahtuma päättyi 10 vuoden jälkeen, jätti se pitkät jäljet.
– Kostia-tapahtuman vuodet innostivat monia pälkäneläisiä seuraamaan omia historiallisia juuriaan 1700-luvulle, Henriksson-Helmikkala tietää.
Historia kietoutuu nykyaikaan Kostian juhlavuonna aloitetussa ja edelleen jatkuvassa Geo-Kostiassa.Geokätköilyn historiallisille paikoille ideoi ja toteutti Pälkäne-Seuran sihteeri Paula Syväsalmi(ent. Härkönen).
Talkoisiin museopytingille
Värikkäiden paikallishistoriaan nojanneiden kesätapahtumien järjestämisen rinnalla Pälkäne-Seura vaalii pitäjän kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Seuralla on Myttäälän entisellä koululla talonpoikaisesineiden museokokoelma, johon voi tutustua kesäisin heinäkuussa.
Myttäälän koulun vieressä sijaitsee Salinmäen talo, joka pihapiireineen on muodostanut Pälkäneen kotiseutumuseon. Pälkäneen kunnan omistuksessa ja kotiseutuyhdistyksen hallinnassa ollut pytinki odottaa nyt kunnostusta. Museoviraston tuella rakennuksesta on teetetty kuntoarvio ja korjaussuunnitelma rakennuskonservaattorilla.
– Nyt tarvitaan talkoisiin rakennusperinteestä ja hirsirakentamisesta innostuneita kotiseutuihmisiä, Henriksson-Helmikkala kannustaa.
Pälkäne-Seuran museorakennuksiin kuuluu myös Onkkaalan tuulimylly VPK:n talon vieressä Koulutien varrella. Myllyn jauhatuslaitteet on purettu pois, mutta rakennuksessa on esillä viljan käsittelyyn liittyvää esineistöä. Myllyssä voi vierailla kesäisin heinäkuussa.
Työllä pitkät perinteet
Kotiseutuyhdistyksen työllä on Pälkäneellä pitkät perinteet: ansiokasta kotiseututyötä on tehty jo 1930-luvulta lähtien. Paikallinen museoyhdistys syntyi vuonna 1937 ja museotoiminta Onkkaalan tuulimyllyssä alkoi heti 1930-luvun lopulla.
Tärkeä henkilö pälkäneläisen kotiseututyön historiassa oli maisteri Runo Uotila, joka keräsi talonpoikaisesineiden kokoelman pitäjämuseon perustaksi. Pälkäne-Seura ry perustettiin yhdistyksenä vuonna 1948 jatkamaan museoyhdistyksen työtä.
Näkyvä osa Pälkäne-Seuran toimintaa on myös Pälkäneen Joulu -lehti. Joulun alla ilmestyvä kotiseutulehti toimitetaan vapaaehtoisvoimin. Kirjoittajakuntaan kuuluu sekä kirjoittamisen harrastajia että ammattilaisia. Joululehden myynti- ja ilmoitustulot ovat kotiseutuyhdistyksen toiminnan kivijalka.
Tänä vuonna joululehdessä jatketaan vanhojen talojen tarinoiden keruuta ja muistellaan 70 vuotta sitten päättyneen jatkosodan vuosia. Lotta-muistojen ja Kukkia-järven kulttuurihistorian lisäksi lehdessä on esillä museotyötä ja muuta paikallisperinnettä, jouluisia hetkiä unohtamatta.
– Uudet kirjoittajat aiheineen ovat tervetulleita, päätoimittaja Pirjo-Margit Lehtinen muistuttaa.
