Ajettiinko Sote-uudistus läpi korvaamaan epäonnistunutta kuntien pakkoliitosta?
Nyt kuntiin lausuntokierrokselle lähtenyt sote-uudistus sisältää vielä paljon ongelmia. Ote STM:n sivulta
”Uuden järjestämislain kriteeristöjen mukaisesti palveluja voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen …
tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä” eli käytännössä
tuohon ”tarkoituksenmukainen” kategoriaan voidaan laittaa miltei mitä tahansa.
Toinen ote ”Keskeisinä tavoitteina…yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen
koko maassa” Onko se yhdenvertaista, että esim. Kihniöltä joutuu ajamaan 1,5 tuntia päästäkseen
erikoissairaanhoitoon? Mitkä ovat kustannuslaskelmat matkakuluista ja menetetystä työajasta? Ehkä rasitus
matkasta on jo niin suuri, ettei hoitoon ensinkään lähdetä. Se tosin toisi säästöjä luonnollisen poistuman
kautta.
Lisääkö se yhdenvertaisuutta, että ambulanssin tulo kestää maaseudulla yli puoli tuntia, kun kiireellinen hoito
pitäisi tulla alle 8 minuutissa? Tuoko se todellakin säästöjä, sillä hyvin toteutunut ensihoito säästäisi sairaala- ja
poliklinikkakustannuksia? Entä ne inhimilliset kärsimykset, jotka epätasa-arvoisesta palvelusta koituvat?
Sote-uudistuksen toteuttamisessa pienet ja keskisuuret, paikalliset yritykset kärsivät, sillä uudistus pyrkii
suurempiin kokonaisuuksiin ja työyhteisöihin, henkilöstön joustavampaan käyttöön ja niin edelleen. Rajataanko tulevissa
kilpailutuksissa liian pienet palveluntuottajat pois?
Kunnat eivät jatkossa pysty vaikuttamaan palveluiden hintaan. Nyt kuntien sote-menot vaihtelevat 2000-
5000 e/asukas/vuosi. Uusi järjestelmä ei kannusta tehokkuuteen tai säästöihin. Järjestelmän pitäisi olla
palkitseva eli jos kunta onnistuu ennaltaehkäisevässä työssä sen maksuosuudet laskisivat.
Keskittämistä perustellaan myös laadulla. Kiireellisissä tapauksissa etäisyys laskee laatua tuntuvasti.
Kuinkahan monta synnytystä tapahtuu tulevina vuosina takseissa? Vaihtoehtoisesti kuinkahan monta turhaa,
varmuuden vuoksi tapahtunutta lähtöä synnytykseen tulee, kun ei uskalleta jäädä odottelemaan?
Jos suuruuden ekonomia kannattaisi, menisi suurilla yksiköillä hyvin. Sosiaalipolitiikan asiantuntija
professori Aila-Leena Matthiesin mukaan Euroopassa on todettu, ettei keskittäminen toimi eikä tuo hyötyä.
Euroopassa tehdään jo paluuta pieniin yksikköihin. Onko Suomi tekemässä virheitä, joista muut jo palaavat?
Riitta Kuismanen
Sosiaali- ja terveydenhuollon opettaja,
KD Pirkanmaan piirin puheenjohtaja,
Pirkkala
