Se ei pala, se leimuaa ja roihuaa.
Nimittäin hurja lausunnan riemu ja väkevä naisenergia Kaisa Pesun ja Milja JussilanElämän kaari -runoillassa. Kun puolitoista tuntia on kulunut kuunnellen
kaikkiin mahdollisiin väreihin puettuja suomalaisten runoilijoiden tekstejä, Arkkiin kokoontuneet yli 80 kuulijaa ovat kuin huumaantuneinta.
Päätään pyöritellen poistuva yleisö evästää ohimennen toimittajaa:
– Ihana ilta, et voi sitä liikaa ylistää!
– Oli vielä ihanampaa, kuin kuvittelin!
– Kyllä voi olla mahtavaa! Uskomatonta, että omassa pitäjässä tehdään tällaista.
Siihen ei ole paljon lisättävää. Viimeistään nyt lausujakaksikko Kaisa ja Milja vahvistettiin paikalliseksi käsitteeksi.
Kunnianhimoisesti rakkaudesta
Kaisa ja Milja -kaksikko esitti kaikkiaan 32 tekstiä 21 kirjailijalta sekä ylimääräisenä yllätysnumerona Lauri Pohjanpään Kaksi vanhaa varista, joka nostatti illan sydämellisimmän nauruaallon muutenkin jo nauramaan ja itkemään herkistyneessä yleisössä.
Rakkaus-teeman ympärille rakennettu ohjelmisto oli varsin kunnianhimoinen, ja kaiken muun ohessa yleisö kiitteli vuolaasti sen monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Milja Jussilan osuudessa oli joitakin hänen omia runojaan, ja Kaisa Pesun 16 numeron joukkoon mahtui muun muassa Maria Jotunin novelli Rakkautta.
Nimensä mukaisesti runoilta seurasi elämän väistämätöntä kulkua: sen neljä osiota olivat lapsuus, nuoruus, keski-ikä ja vanhuus. Illan muusikko Jarmo Rantanen täydensi runorouvien esitystä soittamalla kitaraa ja johdattamalla laululla kuulijat aina uuteen osioon.
Kolmikon tarjoaman taide-elämyksen väkevyys ei sinänsä ollut yllätys, vaan sitä oli selvästi tultu hakemaankin. Illan jälkeen kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä laskeskeli, että Elämän kaari saattoi kerätä jopa Arkin ennätysyleisön. Henkilökunta joutui kantamaan varattujen tuolirivien täydennykseksi omat työtuolinsa ja jopa lastenosaston pikkutuolit.
Silti runorouvat häikäisivät. Vielä ovelta kuului kehotuksia:
– Muista nyt laittaa lehteen, että tämä ylitti kaikki odotukset!
