Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan paraikaa maaseudun hanke- ja yritystukien säädöksiä EU:n uudelle ohjelmakaudelle 2014 – 2020. Pitkien taipaleiden ja harvan asutuksen Suomessa tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa maaseudulle lähipalveluja, aikaansaada yrittäjyyttä ja vaikuttaa oman lähialueen tulevaisuuteen. Kehittämistoimintaa ohjaavassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa huomioidaan innovaatioiden tarve ja painotetaan kokeilukulttuuria keinona synnyttää kipeästi tarvittavia uusia palveluita ja työpaikkoja. Valmisteilla olevissa säädöksissä nämä mahdollisuudet kuitenkin evätään lähes täysin.
Erityisesti asetus yritystuista on masentavaa luettavaa. Maaseudun pienyritysten investointitukien tukitasot suorastaan romahtavat laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Asetuksen mukaan yritystoimintaa voidaan tukea maatalouden ohessa sivutoimisena, mutta muilta maaseudun yrittäjiltä tuen saaminen sivutoimiseen yrittäjyyteen on poistettu. Leader-ryhmien rahoittamat yritykset hyvin usein aloittavat toimintansa pienimuotoisesti ja kasvattavat vähitellen toimintaansa. Monta tällaista kasvutarinaa aiotaan siten pudottaa pois tukien parista.
Uusien yritysten perustamistukea ei voitaisi myöntää yritykselle, joka tarjoaa palveluja henkilöasiakkaille. Miten tällaisella logiikalla tuotetaan uusia lähipalveluja?
Hanketukien puolella vallitsevat raskaat kotimaiset hankehallinnon vaateet. Samaan aikaan kun ELY -keskuksissa on meneillään mittavat yt -neuvottelut ja resurssien vähentäminen, uusissa säädöksissä esimerkiksi esitetään edelleen jokaisen kuitin kopioimista ja toimittamista ELY -keskuksiin maksuhakemusten yhteydessä. On huomattava, että tällaisen vaatimus ei tule EU -asetuksista, vaan on täysin kotimainen tulkinta. Moninkertaiset hanketarkastukset ja tarkastajien tarkastukset takaisivat varmasti riittävän tarkkuuden julkisten varojen käyttöön. Riittää, kun hankehakija voi tarkastuksissa todentaa kustannukset kirjanpitotosittein. Näin toimii jo esimerkiksi verottaja, joka julkisten varojen hallinnoijana toimii paljon suuremmassa mittakaavassa kuin maaseutuhallinto.
Valmisteilla olevilla hanke- ja yritystukien asetuksilla tulee tarkentaa maaseudun kehittämistukilain eri kohtia mahdollisimman yksiselitteisesti ja selkeästi. Liika tulkinnanvaraisuus siirtää lainsäätäjän valtaa aluehallinnon yksittäisille virkamiehille, mikä ei ole kenenkään edun mukaista.
Suomen Leader-ryhmät
psta Suomen Kylätoiminta ry:n LEADER- jaosto
Kirsti Oulasmaa, puheenjohtaja
Heli Walls, Leader- asiamies
