Eeva-Maria Lepoaho pitelee käsissään tuhansia vuosia intialaisen joen pohjassa maanneita kiviä. Näitä kiviä Lepoaho kantaa usein mukanaan, tekee niistä erilaisia asetelmia tai käyttää apuna energiahoidoissa.
– Kiviin on varastoitunut valtava määrä energiaa. Luonto on minulle ylipäänsäkin tärkeä energian antaja. Menen metsään aina, jos vähänkään tunnen oloni tasapainottomaksi, Lepoaho kertoo ja puristaa kämmenensä täydelliseksi hioutuneen ovaalinmallisen kiven ympärille.
Lepoaho on aina ollut henkinen ihminen. Hän on uskonut pienestä pitäen enkeleihin ja siihen, ettei elämä lopu kuolemaan. Silti vasta viisi vuotta sitten hän oivalsi, että henkisyydestä voisi tehdä ammatin. Siihen saakka hän oli työskennellyt vuosikausia mukavissa ammateissa seurakunnan nuoriso-ohjaajana ja opettajana päiväkodissa. Jossakin vaiheessa alkoi kuitenkin tuntua, ettei hänellä enää ollut ammateissaan annettavaa.
– Aivan sattumalta kävin tuolloin intialaisessa jokikivihoidossa. En oikeastaan odottanut siltä mitään, ja ehkä juuri siksi siitä muodostui minulle käänteentekevä hetki. En ole koskaan aiemmin tuntenut sellaista rauhoittumisen ja rentoutumisen olotilaa.
Jokikivihoidosta alkoi Lepoahon ”henkisten asioiden etsimisen buumi”. Hän lainasi roppakaupalla henkisen alan kirjoja ja kävi kursseilla.
Lepoaho laajensi maailmankuvaansa hyvältä tuntuvilla asioilla, ja hylkäsi sen, mikä ei tuntunut omalta. Hän oivalsi, että ihminen pystyy itse vaikuttamaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa.
– En kaipaa gurua, joka kertoisi minulle mihin minun pitäisi uskoa tai miten minun tulee ajatella. En myöskään halua itse toimia guruna kenellekään, vaan jokaisella on oikeus elää, kokea ja uskoa niin kuin sydämessään oikeaksi tuntee, Lepoaho kuvailee maailmankatsomustaan.
Oletko seonnut?
Hihhuli. Hullu. Lahkolainen.
Kun Kangasalla asuva Lepoaho syksyllä pisti pystyyn hyvinvointialan yrityksen, häntä mietitytti mitä ihmiset hänestä ajattelisivat.
– Monet lähipiirini ihmisistä ovat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä, mutta vähän pelotti, mitä ne ”muut” minusta ajattelisivat.
Huoli oli turha.
– Olen saanut paljon yhteydenottoja ihmisiltä, ja kaikki yhteydenotot ovat olleet todella positiivisia.
Myös julkisuudessa henkisiin asioihin on alettu suhtautua avoimemmin. Esimerkiksi Katri Helena on kertonut lehdissä keskusteluistaan kuolleen poikansa kanssa, ja Manuela Bosco ja Kirsi Ranto ovat uskaltautuneet kuvailemaan kohtaamisiaan enkeleiden kanssa.
– Suomalaiset ovat uskon asioissa sisäänpäin kääntyneitä. On hienoa, että näitä asioita käsitellään nykyään myös julkisuudessa. Toivon, että sitä kautta epämääräiset pelot alkaisivat hälvetä ihmisten mielistä, Lepoaho sanoo.
Lepoaholle henkiset asiat enkeleineen ja energioineen ovat luonnollisia, vailla mystiikkaa olevia asioita.
– Aivan tavallisilla, maallisina itseään pitävillä ihmisilläkin on henkisiä kokemuksia. Enkelikokemuksista on olemassa paljon kirjoja. Usein ihmiset ovat myös huomaamattaan tekemisissä energioiden kanssa arkensa keskellä, kun he rukoilevat tai toivovat itselleen tai muille ihmisille hyviä asioita.
Syvärentoutumista ja enkeliviestejä
Kangasalla ja Tampereella toimivan yrityksen tarjontaan kuuluu erilaisia energiahoitoja ja enkeli-iltoja. Esimerkiksi intuitiivisessa energiahoidossa Lepoaho käyttää erilaisia hoitavia ja rentouttavia menetelmiä: hoitavia kiviä, enkelienergiaa, shamaanirumpua ja reiki-energiahoitoa.
Energiahoitoja antaessaan Lepoaho tuntee intuitiivisesti, mihin kohtaan asiakkaan kehoa hänen tulee käsiensä kautta energiaa kanavoida. Joskus hoitohetki on ollut niin intensiivinen, että Lepoaho on tuntenut olonsa pakahduttavan kuumaksi.
– Moni ihminen saavuttaa energiahoidon aikana syvärentoutuneen olotilan, jolloin turhat ajatukset ja arjen murheet katoavat mielestä. Osa ihmisistä puolestaan kokee oivalluksen hetkiä, jolloin jokin arjessa pitkään mietityttänyt asia saattaa vihdoin löytää ratkaisunsa.
Enkeli-illoissa tehdään energiahoitoharjoituksia ja saadaan enkeliviestejä.
Lepoahon mukaan enkelit näyttäytyvät eri ihmisille erilaisina.
– Jotkut kokevat ne väreinä, jotkut tuoksuina tai kosketuksina iholla ja joillekin ne ilmestyvät klassisen enkelihahmon muodossa.
Lepoaho hymyilee, kun hän ajattelee suojelusenkeliään.
– Tiedän miltä oma suojelusenkelini näyttää, ja mikä hänen nimensä on, Lepoaho sanoo ja ryhtyy puhumaan tunteiden vaikutuksesta elämäänsä.
– Odotan aikaa, jolloin länsimainen lääketiede ja vaihtoehtoiset hyvinvointia tukevat hoidot voisivat tukea toisiaan.
Hyvästit negatiivisille tunteille
Joskus elämä vain on rankkaa ja raakaa puuhaa, eikä siihen välttämättä auta muiden hokemat positiiviset lauseet tai tsemppauspeukalot. Kaikesta huolimatta oma elämäni on opettanut monta monituista kertaa, että valo voittaa aina pimeyden. siitä ajatuksesta pidän aina kiinni.
Blogissaan Lepoaho käsittelee arkisia asioita lempeän, lohdullisen ja positiivisen maailmankatsomuksensa lävitse.
– Totta kai koen itsekin aika ajoin ärtymyksen, ahdistuksen ja vihan tunteita. Negatiivisten tunteiden kanssa kipuilu kuuluu ihmiselämään. En ole mikään taivaalla leijuva buddha, vaan maallinen olento maallisine ajatuksine ja tunteineni. Avainjuttu on kuitenkin se, miten näihin kokemuksiin suhtautuu. Hyväksyykö ne, vai yrittääkö niistä päästä väkisin eroon.
Lepoaho pyrkii tarkkailemaan negatiivisia tunteitaan avoimesti.
– Kun joku ikävä ajatus yrittää jumiuttaa mieleni, yritän katsoa ajatusta etäältä, hyväksyä sen, ja sitten heiluttaa sille hyvästiksi. Aina se ei tietenkään ole niin helppoa, mutta harjoittelu auttaa tässäkin asiassa, Lepoaho uskoo.
