Moni muuttaa kaupunkiin parempien harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Luopioisissa varttuneen, Tampereen kautta Pälkäneelle päätyneen Kari-Pekka Arolan harrastus veti miestä kaupungista maaseudun suuntaan. Tähtitaivaan tutkiminen kaukoputkella kun onnistuu Onkkaalassa omakotitalon pihalta paremmin kuin kaupunkiasunnon parvekkeelta.
—Kaupungin valosaasteen keskellä kaukoputkella katselemisesta ei oikein tule mitään. Täällä on pimeyttä ja tilaa omassa pihassa, mies kehuu.
Arola kiinnostui tähtitieteestä jo ala-asteikäisenä. Vakavammaksi harrastus muuttui kuorolauluharrastuksen ansiosta, kun nuorisokuoron johtaja Alpo Roikola tarjosi kaukoputkeaan ostettavaksi ja kaupat syntyivät.
—Olin naapureiden mielestä varmaan vähän outolintu, kun puuhailin kaukoputkeni kanssa pihalla pimeässä. Välillä he tulivat uteliaina kanssani tiirailemaan kuuta ja tähtiä.
Pälkäneen Lukon neloskentän luottopakki ei lähtenyt pyrkimään NHL-kaukaloihin, vaan Helsinkiin Maunulan matematiikkalukioon, missä pääsi muiden luonnontieteiden ohella opiskelemaan hiukan myös tähtitiedettä. Rakennusmestarin opinnot veivät miehen myöhemmin Tampereelle ja siellä urkeni myös työura.
Netti helpottaa harrastamista
Arolaa kiehtoo tähtitieteessä se, miten avaruus ja siellä tapahtuvat asiat vaikuttavat elämään maapallolla.
—Perusopetuksessa tähtitiedettä ei juuri käsitellä, eikä monikaan hahmota, miten esimerkiksi auringon hiukkasmyrskyt vaikuttavat satelliitteihin ja kännyköiden toimintaan tai miten kaukana kuu on maapallosta. Tähtitiede ja avaruustutkimus eivät ole sen vaikeampia kuin muut tieteen alat.
—Ennen aurinko ja kuu säätelivät paljon ihmisten elämää ja merenkulkijat suunnistivat tähtien avulla. Kaupungeissa asuvat eivät enää edes näe tähtitaivasta eivätkä koe olevansa osa avaruutta. Taivaankappaleisiin liittyvä mystiikkakin on kadonnut nykyihmisten mielistä, Arola tuumailee.
Internetin vaikutus tuntuu tähtiharrastajankin elämässä. Ennen tieto piti kaivaa kirjoista, ja kopioida opuksista tähtikartat päästäkseen etsimään kohteita kaukoputken läpi. Tietokoneohjattuja kaukoputkiakin on jo, mutta Arola suosii perinteisempää havainnointia.
—Aito omin silmin ja omassa rauhassa tehtävä havainnointi pimeässä pakkassäässä on minulle mieleisempää. Netistä saatavat hienot tähtikarttaohjelmat ja valokuvat helpottavat ja täydentävät harrastusta. Sieltä löytyy Mars-mönkijöiden videokuvaa ja upeita kuvia Saturnuksen renkaista.
Netti on vähentänyt kaukoputken merkitystä taivaan tutkimisessa, mutta yhä harrastajat putkineen tekevät merkittäviä havaintoja uusista pikkuplaneetoista ja komeetoista. Netin merkitys näkyy myös harrastajien verkostoitumisessa ja tiedon nopeassa levittämisessä.
Tähtitiede ei ole välineurheilua
Muita pälkäneläisiä tähtitieteilijöitä Arola ei toistaiseksi tunne, mutta väkilukuun nähden heitä löytyy Suomesta runsaasti. Suuri osa heistä on tähtitieteellisen yhdistyksen URSAn jäseniä.
—Tampereen URSA ja Kaupin tähtitorni on Pälkänettä lähin paikka, missä pääsee tutustumaan harrastukseen käytännössä, ellei sitten halua tulla meidän ovikelloa soittamaan, Arola opastaa.
Kaukoputkea kummoisempia välineitä ei tähtien tutkimiseen juuri tarvita. Ennen ostopäätöstä kannattaa testata, miltä tähdet putken läpi katsottuna näyttävät.
—Ne eivät näytä ihan samalta kuin netin ja kirjojen hienot, avaruusteleskoopeilla otetut kuvat. Pettymyksiltä välttyy, kun testaa etukäteen, kuinka paljon asia todella kiehtoo.
Harrastajien riemuksi kaukoputkien hinnat ovat tulleet roimasti alaspäin.
—Muutamalla satasella saa jo laadukkaita putkia. Käytettyjä löytää vielä edullisemmin, kunhan varmistaa, että saa ehjän putken. Kun ostaa itselleen sopivan putken, sillä voi pärjätä loppuelämänsä. Vaikka kengännumero kasvaa, putkea ei tarvitse vaihtaa isompaan, kuten urheiluharrastuksessa, Arola naureskelee.
Aloita vaikka kuusta
Aloittelevan ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan vaan tutustua ensin suhteellisen lähellä oleviin kohteisiin.
—Kuu on kirkas ja iso kohde, josta pienelläkin kaukoputkella näkee kraatereita ja muita yksityiskohteita hienosti. Seuraavaksi planeetat, etenkin Saturnus renkaineen ja Jupiter pilvivöineen. Niiden kuutkin näkyvät helposti. Auringon havainnointiin kannattaa ottaa aluksi kokenut henkilö mukaan, ettei tuhoa laitteitaan ja näköään.
Otavan tapaisten tuttujen tähtikuvioiden tähdet ovat niin kaukana toisistaan ja eri etäisyydellä maasta, että putkella katsottaessa ne eivät edes näy yhtaikaa. Kuviot ovat lähinnä maasta paljain silmin katsovan ihmisen mielikuvituksen tuotetta.
Kaukoputkihommat vaativat pimeyttä ja pilvetöntä taivasta. Ilmakehässä on aina myös enemmän tai vähemmän häiritsevää väreilyä, joka putkella katsottaessa kertaantuu. Isoista vesistöistä nouseva vesihöyry huonontaa myös näkyvyyttä avaruuteen.
—Parhaat olosuhteet löytyvät korkeilta vuorilta päiväntasaajan läheltä, missä on lämmintä ja pimeätä. Suomessa parhaat katseluolot ovat tavallisesti elokuun öinä.
Valosaastetta on kaikki keinovalo, mikä heijastuu taivaalle. Tiheään asutuilla alueilla se estää taivaan tutkimisen tehokkaasti. Valosaasteen osalta Suomen maaseutu soveltuu vielä hyvin tähtitieteilyyn.
—Kuutamo on myös tähtitieteilijälle valosaastetta. Täyden kuun aikana on mahdotonta nähdä varsinkin syvän taivaan kohteita. Itse kuutakin on kiitollisempaa tarkkailla puolikuun tai pienen sirppikuun aikaan.
Aurinkokunnan pienoismalli Pälkäneelle?
Horoskoopeille ja muulle tähdistä ennustamiselle Arola ei lämpene.
—Ne ovat osa sitä uskomusmaailmaa ja mytologiaa, mitä tähtiin on aina liitetty. Ei siinä mitään, jos joku niiden kautta innostuu avaruuden saloihin, mutta ei niillä tieteen kanssa ole mitään tekemistä.
Kaiken kansan tähtitieteilijäksi nousseen Esko Valtaojan persoonaa Arola pitää mielenkiintoisena ja arvostaa parrakkaan professorin työtä tähtitieteen popularisoijana.
—Herran ulkoinen olemus kyllä pikemminkin vahvistaa tähtitutkijoista vallitsevia stereotypioita.
Arola kehuu tähtitiedettä yhtenä harvoista harrastuksista, joista on vaikea löytää mitään huonoa sanottavaa. Se antaa omille ja keskinäisille murheillemme uutta perspektiiviä ja mittakaavaa.
—Monesti tulee tunne, että jos ihmiset ajattelisivat vähän avarakatseisemmin ja näkisivät maapallon pienet murheet laajemmassa mittakaavassa, niin asiat voisivat olla paljon paremmin.
Jos tähtien välisiä etäisyyksiä yritetään kuvata kilometrimäärillä, voi numeron perään tulla viisikymmentä nollaa. Sellaiset matkat eivät lukuina konkretisoidu ihmisille. Arolalla on ajatus projektista, jolla asiaa voisi havainnollistaa helposti.
—Voisin rakentaa vaikka Onkkaalaan aurinkokunnan pienoismallin. Siinä auringon läpimitta voisi olla puoli metriä, jolloin maapallo olisi siitä 5 metrin päässä ja suunnilleen pippurin kokoinen. Esimerkiksi Pluto olisi vielä maapalloa pienempänä noin kolmen kilometrin päässä. Se näyttäisi kouriintuntuvasti, millaisia välimatkat avaruudessa ovat, Arola suunnittelee.
Itse asiassa Arolan suunnitelma alkaa olla toteutusta vaille valmis. Hän toivoo, että vaikkapa kunta lähtisi kumppaniksi tekemään haaveesta totta. Rahaa hanke ei paljon vaatisi, ennemminkin ennakkoluulottomuutta.
Voisi olla hieno nähtävyys ja oppimisen väline Onkkaalantien tai uuden maaseutupuiston reitin varrelle.
