Ennen vuotta 1995 kukkia myytiin Suomessa sesonkipohjaisesti. Syksyllä myytiin krysanteemia, myöhemmin syksyllä hyasintteja ja muita joulukukkia. Kevät oli tulppaanien aikaa ja alkukesästä myytiin kesäkukkia. Sesongit näkyivät kukkakauppiaan elämässä vahvana.
– Kukkamarkkinatoimikunta päätti ennen Euroopan Unionin aikoja, mitä kukkia ja kuinka paljon niitä Suomeen tuodaan. Kun Suomessa ei viljelty esimerkiksi neilikoita, ei niitä myöskään saanut kuin tiettynä aikana. Silloin kun niitä ei ollut, ei ollut. Piste, Harri Honkanen Ilkon Kukasta muistelee.
Honkanen jatkaa muistavansa hyvin erään morsiamen, jonka häät osuivat juuri siihen aikaan, kun lemmikkien tuonti Suomeen oli loppumassa. Määrätietoinen morsian halusi kuitenkin morsiuskimppuunsa ehdottomasti juuri lemmikkejä. Kukkakauppias lupasi hankkia niitä jotakin kautta, mutta varoitteli samalla, että se voi tulla hieman tyyriiksi. Kimpun lemmikit tuotiin lopulta Suomeen Hollannista yksittäiskuljetuksena. Honkanen muistaa vieläkin, että nyrkin kokoiseen kimppuun tulleet lemmikit maksoivat 600 markkaa.
– Mutta morsian oli tyytyväinen, kun sai kimppuun haluamiaan kukkia, Honkanen toteaa.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin helpotti suomalaisten kukkakauppiaiden elämää huomattavasti. Kukkien saatavuus parani, hinnat laskivat ja laatu parani.
– Toisaalta sesonkeihin perustuvassa kaupankäynnissä oli oma viehätyksensä. Kyllä minä taidan niitä aikoja hieman kaivata. Nykyään vahvoja sesonkeja ei enää ole: periaatteessa mitä vain kukkia on saatavilla milloin vain, Honkanen miettii.
Alkuvääntöä
Ilkon Kukka on palvellut asiakkaita Kangasalantien varressa Vatialan hautausmaan välittömässä läheisyydessä jo 50 vuotta. Aluksi myymälätilana palveli Honkasten rintamamiestalon puuliiteri ja ulkohuone.
– Myymälätila on ensimmäiselle liikkeelle kyllä turhan juhlava nimitys, kioski sopii paremmin, Honkanen nauraa.
Liikkeen perustaneella Harri Honkasen äidillä Lilja Honkasella oli selvä visio siitä, että yrityksen tulee sijaita juuri siinä, missä se tänä päivänäkin on. Kaupan perustamista edelsi melkoinen taistelu.
– Jotkut viranomaiset olivat sitä mieltä, että kulku pihaamme Kangasalantieltä päin muodostuu ongelmaksi. Lopulta saimme puoltavan lausunnon Vähittäiskaupan keskusliitolta, ja liike saatiin pystyyn lokakuussa 1964. Ja paikka on ollut hyvä, meillähän on tässä ”omat” liikennevalotkin, Harri Honkanen naurahtaa.
Kukkakaupan nykyinen hirsirakennus valmistui vuonna 1981. Pari vuotta myöhemmin liikkeen yhteyteen rakennettiin kasvihuone, joka sijaitsee aika lailla tarkalleen ensimmäisenä liikehuoneistona palvelleen tilan kohdalla.
Viisi vuotta sitten Honkaset pistivät pystyyn samaan pihapiiriin juhlatila Ilkonhovin. 64-paikkainen sali palvelee muun muassa perhejuhla, kokous- ja seminaarivieraita.
Tuttuja asiakkaita
Ilkon Kukassa juotiin juhlakahvit viime viikon torstaina. Pannu oli kuumana koko päivän ajan, ja onnittelijoita riitti tasaisena virtana. Moni kahvilla poikennut asiakas kertoi, kuinka muistaa käyneensä jo siellä ensimmäisessä liiketilassa.
– Meillä on paljon asiakkaita, joille on tehty ekat kukkakimput laitokselle, sitten ristiäisiin, rippijuhliin, ylioppilasjuhliin ja häihin. Sitä tietysti aina toivoo, ettei kenellekään tarvitsisi tehdä hautajaiskimppuja, mutta ikävä kyllä niitäkin on vakioasiakkaillemme tehty, elämäntyönsä Ilkon Kukassa tehnyt Harri Honkanen mainitsee.
Kangasalan Yrittäjistä kerrotaan, että sen rekisterissä on tällä hetkellä 640 jäsentä. Näistä vain 16 yritystä on toiminut yhtäjaksoisesti 50 vuotta tai kauemmin.
Nykyään kukkakauppaa pyörittää yhä vahvemmin Juhana Honkanen, Honkasten poika. Samoin kuin isänsä, hän on kasvanut kuin itsestään kukkakauppiaan elämään.
– Olen ollut töissä kukkakaupassa aina, Juhana Honkanen naurahtaa.
