Koirien ymmärtäjä

Jonna Nurmi ja Baro.

Pienen, koiria yli kaiken rakastavan lapsen sydän oli murtua, kun hän sai tietää olevansa allerginen koirille. Pian tyttö kuitenkin keksi, että hän voisi viedä naapureiden koiria ulos.

Ja niin hän vei. Kaikenlaisia koiria. Isoja ja pieniä. Mustia ja valkoisia. Kilttejä ja vähän haastavampia.

Aikuiset ihmettelivät, kuinka hyvin tyttö kaikkien koirien kanssa pärjäsi. Jo tuolloin tytössä oli jämäkkyyttä ja pelottomuutta – eikä hän myöskään pelännyt sanoa ääneen, jos huomasi koiran ja omistajan suhteessa jotakin mietityttävää.

– Tajusin jo nuorena, että tulin erityisen hyvin koirien kanssa toimeen. Rakastin haastavia tilanteita ja ratkaisuiden löytämistä erilaisiin ongelmiin, Jonna Nurmi sanoo nyt aikuisena, eläintarvikeliikkeen, ongelmakorjaamon ja viiden presa canario -rotuisen koiran omistajana.

Kun Jonna Nurmi oli 10-vuotias, jäi allergia taakseen ja hän sai ensimmäisen oman koiransa.

– Sen jälkeen minulla on ollut kymmenittäin koiraa.  Omistukseeni on myös jäänyt koiria, jotka ovat alun perin tulleet luokseni ongelmakorjattaviksi.

 

Koira oikealle omistajalle

2-vuotias presa canario Baro jäystää siankorvaa eläintarvikkeita myyvän liikkeen lattialla. Baron saksanpähkinänvärisissä silmissä on lempeä ja valpas katse.  Ei heti uskoisi, että espanjalaisrotu on aikoinaan jalostettu tappamaan kulkukoiria, toimimaan teurastajan avustajana ja vahtikoirana.

Preso canarioita kasvattava Nurmi tietää, että on ihmisiä, jotka haluavat rodun sen atleettisen ja maskuliinisen olemuksen vuoksi.

– Jos olen huomannut, että koira halutaan vääristä syistä, kieltäydyn sen myymisestä. On äärimmäisen tärkeää, että koira päätyy ihmiselle, joka osaa käsitellä sitä oikein.

Baro nielaisee ahnaasti viimeisen siankorvan palan, ja alkaa sitten tutkia ympärillään olevia koiranruokapusseja.

Jonna Nurmi toteaa viimeisten tarvikkeiden saapuvan liikkeeseen vain päivää ennen ensi lauantain avajaisia.

– Vähän kiire tulee, mutta toivottavasti ehdin saada tänne lauantaiksi kaiken, mitä olen suunnitellutkin, Nurmi hymyilee.

 

Powerdogia ja taakanvetoa

Jonna Nurmi aloitti työuransa 17-vuotiaana eläintarvikeliike Musti ja Mirrissä, jossa hän toimi myöhemmin myymälävastaavana.  Vuosien varrella syntyi lapsia, ja Nurmi kouluttautui sairaanhoitajaksi.

Viimeiset viisi vuotta kotiäitinä ollut Nurmi tajusi, että vihdoin on tullut aika toteuttaa todelliset unelmat.

– Jätin työni sairaanhoitajana ja päätin, että nyt on aika alkaa tehdä työkseni sitä, mistä koko sydämestäni nautin. Jos en olisi nyt perustanut tätä liikettä, se olisi voinut jäädä kokonaan tekemättä.

Onkkaalantiellä sijaitsevassa Vietti ja vaisto -nimisessä eläintarvikeliikkeessä myydään tarvikkeita koirille ja kissoille. Nurmi ottaa myytäväksi ainoastaan tuotteita, jotka on itse havainnut laadukkaiksi ja kestäviksi. Ruoista myyntiin tulee ainakin Biomillin ja Frank´s Breeder Linen tuotteita, Neun pakasteita ja Dogs First –lisäravinteita.

– Erityisesti panostan koiraurheilu- ja voimailuvälineisiin. Tilpehöörien myymisen jätän vähemmälle, Nurmi hymyilee.

Kaikki palveluskoiralajit läpikahlannut Nurmi harrastaa tällä hetkellä koiriensa kanssa voimailulajeja power dogia ja taakanvetoa.

– Lajit kehittävät koirin lihasvoimaa ja lisäksi koirat nauttivat niistä silminnähden. Tiedän, että on ihmisiä, jotka luulevat koiria pakotettavan näihin lajeihin vastoin tahtoaan. Mutta eivät koirat mitään tee, jos ne eivät siitä oikeasti pidä.

Vietti ja vaiston avajaisia juhlitaan Onkkaalantie 68:ssa lauantaina 15.11. kello 10-16 pullakahvien merkeissä. Luvassa alennuksia ja turvasirutuksia. Paikalla Biomillin esittelijä kello 12-14, ja Frank´s Breeder Linen esittelijä kello 10-12.