1700-luvulla vaikuttanut elänyt tiedemies Daniel Juslenius uskoi Suomen olevan korkeakulttuurin syntysija. Hän oli muun muassa sitä mieltä, että suomalaiset olivat keksineet kirjoitustaidon jo ennen roomalaisia.
– Eritoten Turku oli lähellä Jusleniuksen sydäntä. Hän tuli tutkimuksissaan siihen tulokseen, että Turku on koko maailman keskipiste, kirjailija ja ohjaaja Juha Hurme kertoo.
Juslenius ei kuitenkaan ollut tyhmä eikä hullu, vaan toimi sen ajan tiedekäsityksen mukaan. Kuitenkin se, mikä Hurmetta Jusleniuksen hahmossa kiinnosti, olivat Jusleniuksen aikansa valta-ajattelua kyseenalaistavat mietteet.
– Juslenius muun muassa vastusti ajatusta siitä, että kaikki tiede olisi johdettavissa suoraan Raamatusta. Näistä ajatuksistaan hän sitten kirjoittikin teoksen. Jusleniusta kuitenkin syytettiin jumalanpilkasta ja hänen teoksensa tuomittiin poltettavaksi.
Eläinten ja naisten puolustajat
Daniel Jusleniuksesta kertova -näytelmä on ensimmäinen osa Hurmeen Suomalaisten puolustus -teatteritrilogiaa.
– Halusin nostaa näytelmieni keskiöihin historiankirjoituksen marginaaliin jääneitä henkilöitä. Minua myös kiinnosti näiden henkilöiden aikaansa edellä olevat ajatukset, jotka jäivät sen ajan ahdasmielisen valta-ajattelun kynsiin.
Toinen osa Europaeus kertoo1800-luvun kansanrunousmies ja kielitieteilijä D.E.D. Europaeuksesta.
– Papit ja valtaapitävät tuomitsivat Europaeuksen mielipuoliseksi, koska tämä uskalsi muun muassa väittää orjuutta rikokseksi ja naisia tasa-arvoisiksi miesten kanssa, Hurme kertoo.
Lopulta Europaeus syötiin ulos tiedeyhteisöstä ja hän kuoli Pietarissa nälkään.
Viimeinen osa, Maailmankaikkeus, puolestaan valaisee suomalaisen kielitieteilijä ja kirjailija Jaakko Juteinin (1781 – 1855) elämää. Juteini puolusti maailmankatsomuksessaan muun muassa eläimiä.
– Juteini katsoi koiran uikutuksen olevan rukous Jumalalle. Lisäksi hän uskoi, että kaikkein pienimmälläkin maan madolla oli henki. Juteinin mukaan eläin ja ihminen olivat olemuksiltaan paljon lähempänä toisiaan kuin mitä Raamatussa väitettiin.
– Eikä tässä vielä kaikki. Kaiken päälle Juteini sanoi uskovansa lukemisen vähentävän väkivaltaa ja ennakkoluuloisuutta. Ja niinpä lopulta tämä rauhaa ajava mies sai osakseen valtaapitävien vihat, ja hänen teoksensa poltettiin Turun torilla Viipurissa.
Hurme on haastatteluissa kertonut Maailmankaikkeuden olevan itselleen esityksistä se kaikkein henkilökohtaisin.
– Juteini oli sanataiteilija määritelmän todellisessa merkityksessä. Koen hänen kanssaan tietynlaista sielunyhteyttä, Hurme sanoo.
Mitä uskallat ajatella?
Hurme kutsuu näytelmiään historiaan liittyviksi, vaan ei historiallisiksi näytelmiksi.
– Teosten keskiössä eivät ole historialliset tapahtumat, vaan nykyhetki, jota katsotaan historian rinnalla ja sen lävitse. Historiallisilla tapahtumilla saadaan perspektiiviä siihen, mitä tapahtuu maailmassa juuri nyt. Olen sitä mieltä, että ihminen voi ymmärtää elämäänsä vasta kun hän tietää mistä hän on tullut.
– Europaeuksen, Juteinin ja Jusleniuksen mietteet ovat hyvin moderneja, ja koskettavat nykyihmisenkin elämää. Näytelmäkirjailijana olenkin aina ollut kiinnostunut siitä ihmisen ytimestä, joka ei muutu ajan saatossa.
Missä menee tiedon rajat? Mitä on sananvapaus ja kuka uskaltaa puolustaa sitä? Mitä saamme ajatella, ja mitkä tahot nykypäivänä koettavat ohjailla ajatuksiamme? Nämä ovat kysymyksiä, joita Hurme trilogiallaan pyrkii katsojan mielessä herättämään.
Hurme ottaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen.
– On tiedetty jo kauan, että ihmisen teoilla on ollut vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Teollisuus ja rahamaailma ovat kuitenkin pitkään onnistuneet vaientamaan tämän epämiellyttävän totuuden. On mielenkiintoista laittaa ihmiset havaitsemaan, millaisia ajatuksia he pelkäävät. Uskaltavatko he esimerkiksi katsoa silmästä silmään ilmastonmuutosta, sen syitä ja seurauksia.
Juha Hurme ei kuitenkaan halua näytelmillään saarnata, vaan pikemminkin herättää katsojan ottamaan itse kantaa asioihin.
– En koe olevani mikään radikaali räyhähenki, vaan enemmänkin sellainen suvaitsevainen ja rauhallinen pohdiskelija. En usko nyrkki pystyssä julistamiseen. Mutta vapauteen kyllä uskon. Siihen, että tutkitaan, miten tieto törmää sensuuriin ja mitä siitä seuraa.
Juha Hurme jutteli teoksistaan Kangasalan Kirjakahvilassa viime viikolla.
Juha Hurmeen suosittu Maailmankaikkeus-näytelmä saa lisäesityksiä tammikuussa teatteri Telakalla.
