Tarmo Ahonen kiipeilee tottunein ottein erikoisennäköisen katon päällä. Kädessään olevalla tamppilaudalla hän junttaa järviruokoa tiiviimmin kiinni tulevaan kattoon. Järviruo’osta tehtyä kattoa ei ihan joka tuvassa ole, mutta kahvila Kaivannon Keitaan terassin yllä sellainen on jatkossa.
– Katosta tulee 25 senttimetriä paksu, ja se kestää ainakin 50–60 vuotta, parhaimmillaan jopa 100 vuotta, Suomen ainoa järviruokorakentamisen taitava Ahonen kertoo.
Terassinkattoa koristavat järviruo’ot ovat peräisin Kausalasta Iitistä. 55-neliöistä kattoa varten ruokoa tarvitaan kaikkiaan kahdesta kolmeen hehtaaria. Ei kai järviruokoa sentään sirpillä niitetä?
– No ei onneksi. Suomessa on pari konetta, jotka pystyvät keräämään rakennusaineena käytettävää ruokoa. Euroopassa on käytössä juuri tähän tarkoitukseen suunniteltuja puimureitakin, Lappeenrannassa asuva Ahonen mainitsee.
Järviruokoa maassamme on riittämiin – eteläsuomalaisissa kunnissa kasvaa yli 30 000 hehtaaria ruokoa. Ruoko on vesikasvi, joka kestää erinomaisesti kosteutta. Ruo’on kosteudenkestoa on selitetty sen korkealla piihappopitoisuudella. Ruoko on materiaalina ekologinen ja hengittävä.
– Se läpäisee hyvin vesihöyryä, pitää hyvin mittansa ja toimii loistavana äänieristeenä, Ahonen kertoo.
Kattoihin käytettävän järviruo’on tulee olla mielellään yksivuotista, jotta se on mahdollisimman tasalaatuista. Rakennuskäyttöön soveltuva ruokomateriaali leikataan talvella, yleensä joulu- maaliskuussa. Niittämisen jälkeen se puhdistetaan ja niputetaan, jonka jälkeen ruoko on valmista käytettäväksi.
Kuivatut ruo’ot kiinnitetään kattopohjaan erityisten teräshakasten avulla. Teräshakaset jäävät piiloon valmiissa katossa, ja pinnassa näkyy lopulta pelkkää ruokoa – niin kuin olkikatossa näkyy pelkkiä olkia.
Tasakattoon ruoko ei taivu
Suomessa on tällä hetkellä noin 80 rakennusta, joissa on käytetty järviruokoa. Sitä on esimerkiksi aittojen, grillikatoksien, latojen, huviloiden ja jopa omakotitalojen kattona.
– Onpa sitä käytetty Biolanin pääkonttorin kattomateriaalinakin, Ahonen tietää.
Ahonen muistuttaa, että vielä 1950-luvulla olkea käytettiin samantapaisena rakennusaineena kuin järviruokoa. Virossa ruokoa on käytetty perinteisesti rakentamisessa, ja maassa onkin noin 2500 ruokokattoa. Ruokoa käytetään erityisesti Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Ruotsista ruokokatteita löytyy noin 5000. Myös Keski-Euroopassa rakennustavalla on pitkät perinteet.
– Tärkeintä on, että katto on riittävän jyrkkä, minimissään 38 astetta ja mielellään vielä hieman enemmänkin. Näin vesi ei imeydy pintaan vaan valuu pois, ja lumetkin valuvat katolta nopeasti pois, Ahonen selventää.
Katemateriaali joutuu alttiiksi lämpötilan ja kosteuden vaihteluille sekä ilmansaasteille. Katteen tulee myös kestää paitsi talvista lumikuormaa myös tuulta ja jäätä sekä huoltotöiden aikaista henkilökuormaa. Kattoon kohdistuva rasitus on mekaanista eli katon kuluminen näkyy lähinnä ohenemisena.
Järviruoko ei ole erityisen paloherkkä materiaali, vaikka paloturvallisuusohjeet ovatkin ruo’olla rakentaessa tiukat.
– Järviruokokatto ei syty tupakantumpista tai pienestä kipinästä, Ahonen tietää.
Suojaa moottoritien liikenteeltä
Kaivannon Keitaan terassin katto valmistunee vielä kuluvan viikon aikana. Ahonen saa tehtyä valmista katetta noin kahdeksan neliötä päivässä.
– Katto antaa hyvin näkö -ja kuulosuojaa myös Lahdentien liikenteeltä, Ahonen sanoo.
