Vuoden Pälkäneläinen: Petri Ketola on osoittanut, että hiljainen puurtaminen voi olla iso voimavara

”Palkinto meni oikealle miehelle”

Sirkku Nevaranta (oikealla) sai glögi- ja piparkakkupöytäänsä paljon asiakkaita, kun pari sataa pälkäneläistä kerääntyi odottelemaan joulunavauksen huipentumaa.

– Kiitos kaikille äänestäjille! Satu Ukkonen luovutti Vuoden Pälkäneläisen julistettuaan mikrofonin Petri Ketolalle.

Liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola julistettiin Vuoden Pälkäneläiseksi perjantai-iltana Pälkäneen yrittäjien joulunavaustapahtuman yhteydessä. Äänestyksessä Ketola keräsi luultavasti ylivoimaisemman voiton kuin kukaan aikaisemmin.

Perusteluissa häntä kehuttiin päteväksi ja kannustavaksi urheiluohjaajaksi mutta myös valovoimaiseksi, positiiviseksi, tunnolliseksi ja huolehtivaiseksi. Hän ottaa työssään huomioon kaikenikäiset ja kaikenkuntoiset liikkujat ja osaa innostaa aina uusia ihmisiä liikunnan pariin.

Vahvimmin äänestäjät painottivat kuitenkin Ketolan omaa persoonaa: rauhallisesta pohjalaismiehestä löytyvät kaikki ne piirteet, joita Hämeessä eniten arvostetaan. Hän on työteliäs, ystävällinen, rehti kunnon mies. Hyvä jätkä, joka ei tee numeroa itsestään.

Joulunavaus huipentui ilotulitukseen.

 

 

– Petri on ollut monena aikaisempanakin kertana lähellä tulla valituksi Vuoden Pälkäneläiseksi. Voisi sanoa, että hän on päässyt usein ehtinyt ensimmäisten joukossa kalkkiviivoille ja yltänyt pistesijoille, mutta nyt tuli ylivoimainen voitto, vertasi Pälkäneen yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen.

Ketola otti palkintonsa vastaan yhdessä tuttuakin tutummassa työpaikassaan, urheilukentän reunalla, missä yli 200-päinen yleisöjoukko oli valmiina hurraamaan hänelle ja sen jälkeen seuraamaan jo perinteeksi muodostunutta joulunavausilotulitusta.

Tuoreen Vuoden Pälkäneläisen ympärillä parveilevilla onnittelijoilla oli selkeä yhteinen mielipide:

– Meni palkinto oikealle miehelle!

”Siltoja pitää rakentaa kaikkiin suuntiin”

– Tämä oli sillä lailla hämmentävä nimitys, että minähän teen vain työtäni ja saan siitä palkkaa… Aika harvoin ne ansiot on työn kautta tulleet, joiden perusteella ihmisiä on tällä tavoin palkittu, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola, 49, miettii tuoreena Vuoden Pälkäneläisenä.

Jo ensimmäisessä lauseessa kuuluu yksi äänestäjien keskeisistä valintakriteereistä: Petri Ketola on vaatimaton puurtaja, joka ei kuuluta julki omia ansioitaan, vaikka niistä on vakuuttavat näytöt. Sillä tyylillä Kauhajoelta kotoisin oleva mies on 13 vuoden aikana valloittanut pälkäneläisten sydämet.

– Kyllä joskus sieppaa, en minä aina ole niin tasaisen rauhallinen, hän nauraa.

Mutta kyllä hän pyrkii tietoisesti hoitamaan asioita sovinnossa. Äksyilemällä ei synny kuin takkuja.

– Minulla on ollut pitkään sellainen motto, että yhteistyöllä mennään eteenpäin. Kaikkiin tahoihin pitää rakentaa siltoja, vaikka se joskus tuntuisi vaikealtakin, Ketola sanoo.

Ahkeran työnteon jäljet näkyvät paikallisessa urheilu- ja liikuntaelämässä sekä uusina lajeina että uusina harrastuksina. Muun muassa suunnistajien toiminnassa mukana olevan Ketolan myötä iltarastien ja lasten suunnistuskoulujen osallistujamäärät ovat nousseet huomattavasti viime vuosien aikana.

– Suunnistus on sellainen perustaito, hyvää kuntoliikuntaa niillekin, jotka eivät tähtää kilpailuihin. On mukavaa, että ihmiset ovat lähteneet harrastamaan sitä, Ketola sanoo.

Pälkäneläisyys on löytynyt

– Onnea Petri, oikeaan osui palkinto! Varpu Uotila ehti ensimmäiseten joukossa kättelemään Vuoden Pälkäneläiseksi nimitettyä Petri Ketolaa.

Usein kuulee väitettävän, että muualta muuttanut hyväksytään pälkäneläiseksi hitaasti. Vuonna 2001 Leivonmäeltä Keski-Suomesta Pälkäneelle muuttanut Petri Ketola on siis ollut erittäin nopea pälkäneläistymään. Aikomus jäädä olikin alusta alkaen vakaa, sillä Ketolat rakensivat oman talon Pälkäneelle jo 2004. Molemmat lapset ovat syntymästään asti juurtuneet pälkäneläisiksi.

– Kyllä minä täällä olen viihtynyt. Ihmisille tulee tässä työssä väkisinkin niin tutuksi, että paljon useampi tuntee minut, kuin minä itse tunnen muita, mutta omasta mielestäni olen kyllä tullut hyvin toimeen täkäläisten kanssa, hän kertoo.

Pälkäneläisille on hänen mielestään tyypillistä pidättyvä asenne: tyydytään tavalliseen eikä tavoitella luksusta. Uudistuksia ei ehkä aina ole helppo saada läpi, mutta Ketola on jo tottunut. Hänestä mittasuhteet ovat täällä kohdallaan.

– Kuntakoko sopii minulle, saan itse vaikuttaa työni kehittämiseen, hän kertoo.

Sitä paitsi Pälkäneellä riittää mahdollisuuksia harrastaa hänelle itselleen mieleisiä asioita: suunnitusta, hiihtoa, kalastusta ja metsästystä.

– Viihdyn, kun saan olla riittävän lähellä luontoa. En usko, että jaksaisin asua pitkään kaupungissa, Ketola sanoo.

 

Vanhojen, nuorten ja kaikkien Petri

Pälkäneen kunnan liikuntatoimessa on vain yksi virka, joten Petri Ketola tekee hyvin itsenäistä työtä. Yhteistyötä on eniten nuoriso- ja kulttuuripuolen kanssa, mutta Ketola on myös Luja-Lukon vaikuttaja ja luottomies yhdessä jos toisessakin asiassa.

Tämän vuoden yksi iso saavutus, jossa Ketola oli vahvasti mukana, olivat paikalliset vapaa-aika- ja harrastemessut Honkalassa alkusyksyllä.

– Olen tyytyväinen, että messut onnistuivat niin hyvin. Varmasti 70 prosenttia harrastuksia järjestävistä tahoista oli mukana ja tunnelma oli hyvä, Ketola muistelee.

Ketola on ohjannut kaikenikäisten liikuntaryhmiä esikoululaisista lähtien, mutta äänestäjiltään hän sai erityisen paljon kiitosta ikäihmisten liikuttamisesta.

– Siihen pyrin, että kuntalaisille taattaisiin edes kohtuulliset peruspalvelut liikunnan alueella. Monipuolisuus on tärkeää, pitää olla tarjolla erilaisia liikuntapalveluja – kaikkien pitää voida harrastaa, vaikka liikuntakyky olisi rajoittunut, Ketola linjaa.

Nuorten kanssa hän tekee luonnostaan paljon työtä; liikunta on iso osa monen nuoren elämää ja molemmin puolin tullaan tutuiksi.

– Meillä aktiivisia nuoria, jotka osaavat ottaa kantaa. Heille pitäisi saada oma vaikuttamiskanava, mutta ei ehkä ensisijaisesti nuorisovaltuusto, vaan jotain merkittävämpää. Toivoisin, että tänne onnistuttaisiin luomaan sellainen henki, että nuoret miettisivät, voisiko tänne joskus palatakin, siten aikuisena, hän pohtii.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?