Vesihuollon kehittämisen suunnitelma valmistumassa alkuvuodesta

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystä on laadittu muuttuvissa olosuhteissa. Vuonna 2006 laaditussa suunnitelmassa linjattiin neljä painopistettä, joista ensimmäinen oli siirtyminen pohja- tai tekopohjaveden käyttöön koko Pirkanmaalla ja pintavesilaitosten jättäminen varajärjestelmiksi. Siitä huolimatta Tampereella on ryhdytty Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraukseen ja Valkeakoskella päätettiin joulukuun alussa investoida Tyrynlahden uuteen pintavesilaitokseen.

Suunnitelmassa etsitään keinoja varautua vesihuollon näkökulmasta maakunnan väestönkasvuun, jonka myötä Pirkanmaalla arvioidaan olevan tavoitevuoteen 2040 mennessä yli 600 000 asukasta. Tarkasteltavina ovat sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn järjestäminen tulevaisuudessa.

Vedenhankinnasta päivityksessä esitetään kolme vaihtoehtoista toimintamalliehdotusta. Ensimmäinen pohjautuu nykytilanteeseen eli pintaveden hyödyntämiseen, toinen tekopohjaveteen ja kolmas laajaan pohjaveden hyödyntämiseen pintavesi- ja tekopohjavesiratkaisuilla täydennettynä. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa hyödynnetään nykyisiä pohjavesilähteitä, mutta laajassa pohjavesiratkaisussa haluttaisiin hyödyntää myös uusia pohjavesivaroja, jotka sijaitsevat Ruoveden, Jämijärven ja Hauhon suunnilla.

Suunnitelman hyväksyy Pirkanmaan Ely-keskus. Yksikön päällikkö Ari Nygrénin mukaan tavoitteena on, että suunnitelma on valmis tammikuun loppuun mennessä.

Kuntien ja viranomaisten lausuntoaika päättyi joulukuun puolivälissä. Kuntalaisilla oli mahdollisuus toimittaa lausuntonsa marraskuun loppuun mennessä joko omaan kuntaansa tai Ely-keskuksen kirjaamoon. Lausunnot käsitellään suunnittelutyön ohjausryhmässä ja Ely-keskuksessa ennen suunnitelman hyväksymistä.

Tekeillä oleva maakuntakaava, jossa ollaan osoittamassa maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät vesihuollon ratkaisut ja merkittävät jätevedenpuhdistamot, tulee perustumaan Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan ja siihen liittyvään ympäristöarviointiin.

 

Arvokas pohjavesi

Vesihuollon kehittämissuunnitelmatyön tavoitteiksi on listattu vedenhankinnan turvaaminen, pohjavesien suojelu, verkostojen ja laitosten saneeraus, keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut ja puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen.

Tekopohjavesilaitoksen sijoituspaikaksi valikoituneella Pälkäneellä suurin mielenkiinto on kohdistunut vedenhankintasuunnitelmien eri vaihtoehtojen tarkasteluun. Näistä nykymallisen pintavesien hyödyntämisen lasketaan tulevan maksamaan kaikkine investointeineen noin 80 miljoonaa euroa vuoteen 2040 mennessä. Konsulttina suunnitelmatyössä olleen FCG suunnittelu ja tekniikka oy:n laatiman raportin mukaan tällä kuitenkin saadaan taattua veden riittävyys ja toimintavarmuus.

Tekopohjavettä hyödyntävä vaihtoehto nojaa siihen, että Tavase Oy:n kaavailema tekopohjavesilaitos Pälkäneelle ja Kangasalle saadaan rakennettua, jolloin tekopohjavesi johdettaisiin Tampereelle, Lempäälään, Vesilahteen ja Pirkkalaan vuoteen 2025 mennessä. 70 000 vesikuution päiväkapasiteetin laitoksen arvioidaan tulevan maksamaan 57 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannusten nousevan tekopohjavettä painottavassa mallissa vajaa 150 miljoonaa euroa. Lisäksi siirtolinjojen pumppauskustannuksiin arvioidaan kuluvan miljoona euroa vuodessa. Kolmannelle mallille, jossa katseita käännettäisiin myös kauempana sijaitseviin pohjavesivarastoihin, arvioidaan syntyvän noin 200 miljoonan euron investointikustannukset ja kolmen miljoonan euron vuosittaiset pumppauskulut.

Ely-keskuksen mukaan kaikissa vaihtoehdoissa pohjaveden rooli on keskeinen, ja siksi pohjavesialueiden suojelu pilaantumiselta on tärkeää. Pohjaveden suojelun tärkeimpinä työkaluina nähdään pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen sekä pohjavesialueiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa.

 

Seudullinen vesihuoltolaitos?

Vaikka painopiste vedenhankintasuunnitelmissa näyttää viime vuosina muuttuneen vuoden 2006 kaavailuista, Ely-keskus muistuttaa suunnitelman mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen käytetyn vajaa 38 miljoonaa euroa vuosina 2008–14. Vedenhankinnan turvaamista poikkeustilanteissa on kohennettu esimerkiksi Pälkäneellä Sappeen ja Onkkaalan välisillä yhdysvesijohdoilla.

Jätevesien puhdistuksen tehostaminen keskittämällä suuriin yksiköihin on kangertelun jälkeen etenemässä. Viime vuosina on suljettu kymmenkunta jätevedenpuhdistamoa eri puolilla Pirkanmaata, ja paljon puhuttua keskuspuhdistamohanketta ollaan polkaisemassa kunnolla liikkeelle. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus käsittelee keskiviikkona kokouksessaan vesihuoltoyhteistyön seudullista organisointia. Varteenotettavimpina vaihtoehtoina on pidetty seudun kuntien omistaman Keskuspuhdistamo Oy:n perustamista tai suunnittelun ja toteutuksen viemistä eteenpäin aluksi Tampereen vesilaitoksen voimin.

Molemmissa siintää lopputuloksena Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy.

Ympäripyöreitä ja kovia sanoja

Pälkäneellä suunnitelmaluonnokseen ei oltu järin tyytyväisiä. Suunnitelmaluonnokseen korjauksia vaativa Pälkäneen kunta kokee, että sen vesilakiin perustuvaa oikeutta turvata vedenhankintansa kunnan alueella loukataan, jos sen oletetaan ottavan pohjavettä Hauholta samalla kun Tavase Oy varaisi käyttöönsä Pälkäneen alueella olevat pohjavesivarat Isokankaan ja Syrjänharjun alueella. Lausunnossaan kunta muistuttaa muun muassa Tavase Oy:n puutteellisista tutkimustuloksista ja Kinnalan ottamon vesitilanteen taustoista.

Kangasala oli omassa lausunnossaan maltillinen. Kunta tyytyi toteamaan, että eri vaihtoehtojen kustannuksista esitetään suunnitelmassa ristiriitaisia tietoja. Kangasala pitää jätevesien käsittelyn keskittämistä entistä tehokkaampiin yksiköihin oikeana lähtökohtana. Keskuspuhdistamon ohella jätevesiverkoston saneeraukset ovat kunnan mielestä keskeinen kysymys jätevesihuollossa. Huonon kunnon vuoksi vuotovesien osuus sekä puhtaasta vedestä että jätevedestä on merkittävä.

Samanaikaisesti vesihuollon kehittämissuunnitelman kanssa ovat olleet lausuntovaiheessa myös vesienhoidon suunnitelma ja toimenpideohjelma.

Näin on pyritty huomioimaan vesihuoltosuunnitelmassa myös pinta- ja pohjavesien suojelun tavoitteet ja ongelmakohdat. Vesiensuojelun toimenpideohjelmassa on puolestaan yritetty huomioida vesihuollon suunnittelussa esille tulleita tarpeita ja vaikutuksia, esimerkiksi jätevesien puhdistamojen kuormitus.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?