Oman aikansa rehtorilegenda ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Kaarlo Tiililä syntyi 27.12.1864 Pälkäneellä Tiililän talossa. Kun Kalle-poika oli varttunut kouluikään, kansakoulussa havaittiin hänen lahjakkuutensa ja opettaja sai kotiväen suostumaan pojan lähettämiseen Hämeenlinnan Normaalilyseoon. Siellä hän sai vankan pohjan tulevaisuudelleen ja perehtyi kouluoppien lisäksi myös sen aikaisen herrasväen tapoihin. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1886 hän alkoi opiskella Helsingin yliopistossa ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1891 aineinaan latina, kreikka, suomi, historia ja kasvioppi.
Opiskeluaikana Kaarlo Tiililä ryhtyi aktiivisesti osallistumaan ajan kulttuuririentoihin. Hänen ystäväpiiriinsä kuului lukuisia myöhemmin merkittäviin asemiin nousevia miehiä ja keskusteluissa heidän kanssaan Kaarlo yhteiskunnallinen näkemys muotoutui heimoaatteen pohjalta suomalaiskansalliseksi. Hän toimi aktiivisesti Hämäläis- Osakunnassa ollen mm. sen sihteeri. Hän oli myös mukana ajamassa kansanopistojen perustamista.
Kaarlo Tiililä oli halunnut opettajaksi ja hän aloitti tämän uran Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa 1892 aikansa oppikoulun tärkeimpien kehittäjien Lucina Hagmanin ja Mikael Johsson-Soinisen alaisuudessa. Täältä hänet kutsuttiin Porvoon Suomalaisen yhteiskoulun johtajaksi ja sieltä hän siirtyi Tampereen Suomalaisen yhteiskoulun johtajaksi tehden vaikuttavan elämäntyönsä siellä 1899–1935.
Kaarlo Tiililä oli ponnekas ja aktiivinen vaikuttaja. Tärkeimpinä voisi ehkä mainita hänen osuutensa Aamulehden johtokunnan jäsenenä ja lehden kehittäjänä, Kokoomuspuolueen edeltäjän Suomalaisen Puolueen riveissä muun muassa Tampereen silloisessa kaupunginhallitusta vastaavassa valmisteluvaliokunnassa ja valtuustossa, raittiusliikkeessä, Suomen yksityiskoulun opettajien yhdistyksessä, Tampereen Suomalaisessa klubissa ja Tampereen Säästöpankin hallituksessa. Nämä mainitut ovat vain osa hänen monipuolisista harrastuksistaan, jotka useimmiten veivät hänet yhdistysten johtopaikoille. Kaarlo Tiililä sai ansioistaan kouluneuvoksen arvon 1934.
Avioon
Kaarlo Tiililä solmi avioliiton helsinkiläisen tehtailija J.W.Alanderin tyttären Annan kanssa 1898. Anna oli ollut Kaarlon oppilaana Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi 1895. Perheeseen syntyi Tampereella kaksi poikaa, Kimmo ja Osmo.
Kaarlo Tiililä piti kiinteästi yhteyttä omaisiinsa Pälkäneellä. Hän piti itseään aina pälkäneläisenä, ja
alkoi pian, päästyään ansioihin kiinni, hankkia maata Pälkäneeltä. Ensin pienen mökkitontin, sitten hän rakennutti suuren huvilan, Wivi Lönnin piirtämän Tuulensuun. Seuraavaksi hän osti maatilan, jonka maille hän rakennutti eläkeläispäiviään varten muhkean kivitalon, josta hän ehti nauttia vain vuoden, ennen kuin sydänkohtaus vei hänet hautaan 12.8.1936.
Kaarlo Tiililän monisäikeinen ja mittava elämätyö on hieno esimerkki maalaispojasta, joka sattuman kautta pääsi oppikouluun, ja jolle sitä kautta avautui tie toteuttaa monipuoliset lahjansa ja nousta talonpoikaissäädystä arvostetuksi kasvattajaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.
Paul Tiililä
