Laitikkalan nettihanke: Valokuitu mahdollistaa jopa gigabitin sekuntinopeudet

Osuuskunta aikoo rakentaa Pälkäneen nopeimman netin

Pekka Moisio on löytänyt Laitikkalasta kolmisenkymmentä laajakaistaosuuuskunnasta kiinnostunutta.

Pälkäneelle perustettiin vuonna 1996 osuuskunta, joka rakensi vesijohdot Laitikkalan, Vuolijoen Äimälän suunnalle. Nyt samalla mallilla ollaan toteuttamassa nykyajan infraa, laajakaistaa.

Laitikkalaan kaavaillaan osuuskuntaa, joka rakentaisi valokuituyhteydet kylälle. Sen ansiosta laitikkalalaiset saisivat Pälkäneen nopeimmat nettiyhteydet. Halutessaan verkkoon pääsisi tuhannen megabitin sekuntinopeudella, kun nykyisten 24 megabitin ADSL-liittymien todellinen nopeus jää noin kymmeneen megabittiin.

– Harva tarvitsee vielä gigabitin nopeuksia. Mutta tiedonsiirto lisääntyy koko ajan, kun verkon kautta katsellaan esimerkiksi HD-tason televisiokuvaa ja nettivideoita, Pekka Moisio sanoo.

Juustolastaan tunnetun Heikkilän tilan nuori isäntä on selvittänyt pikavauhdilla laajakaistaosuuskunnan perustamista.

– Elenia on siirtämässä sähkökaapeleita pylväistä maan alle. Samaan kaivantoon voitaisiin laskea myös valokaapelit, eikä tienvarsia tarvitsisi kaivaa moneen kertaan auki, kuten kaupungissa, Moisio sanoo.

Sähköjohtoja aletaan siirtää myrskyiltä suojaan jo tammikuun lopussa. Nyt näyttäisi siltä, että samalla rakennetaan myös tiedon valtatietä, sillä kolmisenkymmentä Laitikkalan taloutta on kiinnostunut osuuskunnasta.

 

Valokuitu on jo telekopilla

Laitikkalan laajakaistan rakentaminen on helpompaa kuin Pälkäneen muilla kylillä, sillä asutus on keskittynyt melko tiiviisti valtatien tuntumaan ja runkoverkko kulkee kylän läpi.

Lahdentieltä Hämeenlinnan rajalle ei ole kuin reilut pari kilometriä. Vaikka verkkoa jatkettaisiin pätkän matkaa Kaitamontien vartta ja myös Köyrinlahden rannalle, rakennettavaksi tulee maksimissaan kymmenkunta kilometriä.

– Hankalin kohta on Kyllönjoen alitus. Historiallisen sillan kautta kaapeleita voida viedä, vaan ne on tunkattava virran ali, Pekka Moisio kertoo.

Kolmisenkymmentä liittyjää on riittävä määrä töiden aloittamiseen – jos sähkö- ja puhelinyhtiöiden kanssa saadaan neuvoteltua järkevät kaapelointi- ja liittymähinnat.

Kylän halki kulkee useammankin operaattorin valokuitukaapelit. Helpointa on liittyä Soneran verkkoon, koska sillä on keskellä kylää telekoppi, johon tulee valokuitu.

Operaattori laskuttaa valokuidusta jokaista liittyjää. Lisäksi maksettavaksi tulee osuuskuntamaksu, jolla rahoitetaan verkon rakentaminen ja ylläpito.

– Valokuitu ei ole kovin kallista, Moisio sanoo.

Alustavassa budjetissa hinta on laskettu varovaisesti yläkanttiin: noin viidenkympin kuukausihinnalla saa sadan megabitin yhteyden. Hinnasta hieman yli puolet menee teleoperaattorille ja loput osuuskunnalle. Hinta on hieman nykyistä ADSL-liittymää kovempi, mutta myös nopeus on vähintään viisinkertainen, jopa kymmenkertainen.

– Valokuituyhteys on nopeampi ja varmempi. Nykyinen ADSL-yhteys pätkii jopa tuulen mukaan. Valokuitu sen sijaan on varmaa tekniikkaa. Se ei kulu eikä hajoa. Yhteyden saa poikki lähinnä kaivinkoneella.

Sekin on epätodennäköistä, jos valokuitu lasketaan sähköjohtojen kanssa syvään kaivantoon, sillä silloin päälle tulee varoitusnauhat kaivinkonekuskeja varten.

Valokuitujen laskeminen ei aiheuta juurikaan lisätöitä sähköverkon maakaapeloinnin yhteydessä. Verkkoyhtiöllä ei ole kuitenkaan laajakaistaosuuskunnan varalle valmiita taksoja. Pekka Moisio arvelee, että hintaa pohditaan huolella, koska kyse on eräänlaisesta ennakkopäätöksestä, johon valokuidun rakentajat eri puolilta maata voivat vedota.

 

Liittymä nostaa talon ja mökin arvoa

Laitikkalaan saatiin reilu vuosi sitten uusi nettivaihtoehto, kun kylälle asennettiin maaseudun ensimmäinen 4G-tukiasema. Uusi langaton tekniikka lupaa jopa sadan megabitin maksiminopeuden. Käytännössä vauhti on joitain kymmeniä megoja.

– Langattomassa laajakaistassa tulee raja vastaan, kun saman maston kautta sattuu olemaan riittävästi käyttäjiä esimerkiksi lätkän MM-ottelun aikaan, Pekka Moisio ennustaa.

Kiinteä verkko on nopeampi ja varmempi, eikä siinä tule raja vastaan, sillä valokuidussa kulkee lähes rajaton määrä tietoa.

Valokuituverkko rakennetaan niin, että telekopilta vedetään kuitu jokaiselle tilaajalle. Lisäksi varaudutaan myöhempiin liittyjiin, sillä esimerkiksi mökkiläisiä on ollut vaikea tavoittaa talvella.

Vauhdikas nettiyhteys kiinnostaa rannoilla, sillä muun muassa etävalvonta vaatii laajakaistaa. Monella huvilalla voitaisiin tehdä myös etätyötä, jos yhteydet olisivat riittävät.

– Valokuitu on investointi tulevaisuuteen. Se nostaa talon tai mökin hintaa, Moisio uskoo.

Liittyjätalouksiin tarvitaan muunnin. Laitikkalassa on kaavailtu, että laitteet hankkisi osuuskunta.

– Mahdollisissa teknisissä murheissa olisi helpompi tarjota apua, kun kaikilla olisi samanlaiset muuntimet, Pekka Moisio sanoo.

 

Kerralla kunnollinen

Laitikkalassa on paljon yrityksiä. Yksi uusi iso netin käyttäjä aloittaa syksyllä, kun partiolaisten kurssikeskus valmistuu entiselle koululle.

Kansallisen laajakaistahankkeen avulla nopea nettiyhteys piti tuoda tänä vuonna vähintään parin kilometrin päähän kaikista suomalaisista. Tavoite ei tule toteutumaan, ja myös Ekanet-hanke on saanut aikaan lähinnä selvityksiä.

– Emme saa laajakaistaa koskaan, jos jäämme odottamaan kunnan tai valtion toimia. Siksi on parempi tarttua itse toimeen, ja tehdä kerralla kunnollinen, Pekka Moisio sanoo.

Laitikkalan valokuituverkkoa selvittävän Pekka Moision tavoittaa numerosta  040 759 4549 ja osoitteesta pekka@juustola.fi.

Pekka Moisio puuhaa Laitikkalaan jopa gigabitin valokuituyhteyksiä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?