Nuijan kuntaliitoskeskustelu: ”Eihän Kuhmoisiin mene edes kunnon tietä”

Liitosselvityksen kolmas pyörä kummastutti

Kuntaliitosta selvittävä Aleksi Saukkoriipi esitteli tähän mennessä tehtyä työtä. Valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko (vasemmalla), kunnanjohtaja Janita Koivisto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä pääsivät tässä vaiheessa vähillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Kuhmoinen nousi pääosaan, kun Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntaliitosselvityksen ensimmäistä vaihetta esiteltiin keskiviikkona Nuijantalolla.

Pälkäneläiset ihmettelivät, miksi Kuhmoinen on otettu mukaan kolmanneksi pyöräksi. Myöskään kuntien nykytilaa selvittänyt Aleksi Saukkoriipi ei löytänyt kuntien väliltä juurikaan yhteistä.

Kuhmoinen tarvitsee vahvemman naapurin apua, sillä vanheneva kunta ei selviä yksin. Kuhmoisissa ei riitä palveluille maksajia, kun työikäisten määrä vähentyy nopeasti. Joillain aloilla alkaa olla vaikea löytää työntekijöitä. Työttömyys ei enää kasva, kun työttömätkin alkavat siirtyä eläkkeelle.

Kaiken kukkuraksi Kuhmoinen on epävarma lenkki kolmen kunnan liitosselvityksessä. Kunta tutkii samaan aikaan myös Jämsän suuntaa, ja aikoo tehdä vielä kolmannen selvityksen Padasjoen ja Sysmän kanssa.

Uuden kunnan yhdyskuntarakennetta ei voisi väittää kovin ehyeksi, sillä Kuhmoinen on melkoisen korpitaipaleen takana. Pälkäneeltä ja Kangasalta katsoen Kuhmoinen ei ole luonteva asiointisuunta eikä kuulu samaan työssäkäyntialueeseen. Päijänteen rannoilta käy vain muutama henkilö töissä Kangasalla, ja Kangasalan suunnasta Kuhmoisiin pendelöi kaksi ihmistä. Pälkäneen ja Kuhmoisten välillä työliikennettä ei ole. Sen sijaan Kangasalan suuntaan töihin kulkee yli 300 pälkäneläistä, ja toiseen suuntaan melkein 200.

 

Jääkö vielä kavereita, jos liitos kariutuu?

Pälkäneen ja Kangasalan yhteistyö on monella saralla luontevaa. Kuhmoisten kanssa sen sijaan on vaikea löytää yhdistäviä tekijöitä. Siksi pälkäneläisiä ihmetytti, mitä hyötyä kuntaliitoksesta Kuhmoisten kanssa koituisi.

– Miksi Kuhmoista vedetään tähän? Sinne kuljettaessa tiekin kapenee joka risteyksessä puolella metrillä, Antti Turvanen ihmetteli.

Timo Soini huomautti, että Valkeakosken suuntaan tiet paranevat: kunnanrajalta alkaen maantien laidassa on jopa sileät pyörätiet. Ritva Nohkola kyseli, jääkö Pälkäneelle vielä kavereita, jos nyt selvitettävä liitos kariutuu.

Eero Laesterä piti Hämeenlinnaa ja Valkeakoskea täysin mahdollisina kumppaneina. Kunnanhallitusta johtava Laesterä nosti esiin kuntavaalien alla ideoidun Mallasveden kaupungin. Se syntyisi järven ympärille levittäytyvistä Kangasalasta, Valkeakoskesta ja Pälkäneestä.

Selvitystä alettiin tehdä Kangasalan suuntaan, koska asiasta päätettäessä uskottiin, että isompi naapuri saisi tuottaa palvelut itselleen ja Pälkäneelle. Nyt näyttää siltä, etteivät sote-alueet määrääkään palvelurakenteita, joten Pälkäne voisi suuntautua myös Valkeakoskelle.

 

Sote ei määrääkään liitossuuntaa

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko lupasi, että kuntaliitoksesta järjestetään vielä toinen tilaisuus, kun uuden kunnan edut ja haitat on selvitetty. Oikealla kunnanjohtaja Janita Koivisto.

Pälkäne lähti selvityksen tekoon vitkastellen, muttei viimeisten joukossa.

– Kuulumme toiseen kolmannekseen. Maassa vielä noin 90 kuntaa, jotka eivät ole käynnistäneet työtä, Eero Laesterä kertoi sanoi.

Kuntarakennelaki velvoittaa Pälkänettä tekemään selvityksen, koska kunnan asukasluku jää alle 20 000:n. Selvitys päätettiin tehdä kolmen kunnan kesken, kun samoihin aikoihin Pälkäneen kanssa myös Kuhmoinen kääntyi Kangasalan puoleen.

Kaupunkiseudun selvityksessä jo mukana ollut Kangasala ei halunnut tehdä selvitystä jokaisen kanssa erikseen.

Jos kolmikosta vain kaksi päättäisi jatkaa kohti kuntaliitosta, niiden olisi tehtävä vielä uusi selvitys. Kuntakonsulttina maata kiertävä Eero Laesterä arvioi, että kyse olisi kuitenkin vain parin viikon lisähommasta.

Hän on ollut laskemassa, millaisen säästön tai lisäkustannuksen sote-alueisiin siirtyminen kunnille toisi. Kangasala olisi iso häviäjä, mutta Pälkäne sen sijaan saisi pientä säästöä.

Lopullisesti kustannukset selviävät vuonna 2017, jos sote etenee siihen malliin kuin nyt uskotaan. Muutamaa vuotta myöhemmin tiedettäisiin myös se, millaisia säästöjä isompiin yksiköihin siirtyminen tuottaa.

Sote-päätös voisi myös helpottaa pikkukuntien tuskaa: kun hoitokulut tasataan isomman alueen kesken, yksittäinen tehohoitopotilas ei enää keikuta pienen kunnan taloutta.

 

”Keskitytään kehittämään Pälkänettä”

Erkki Aho kehotti päättäjiä pistämään jäitä hattuun ja keskittymään oman kunnan kehittämiseen. Antti Turvanen (etualalla) ihmetteli, miksi Kuhmoinen on mukana liitosselvityksessä, eihän siihen suuntaan kulje edes kunnon teitä.

Kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja Erkki Aho liputti itsenäisen Pälkäneen puolesta ja kehotti päättäjiä pistämään jäitä hattuun.

– Pienen asema on liitoksen jälkeen heikko. Kanta-Hämeessä on monta nuukahtanutta kirkonkylää, Aho varoitti.

Erityisesti häntä pelotti Kangasalan maankäyttöpolitiikka. Aho ennusti, että liitoksen jälkeen ei paljon haja-asutusalueille rakennettaisi.

– On paljon helpompi asioida kohtuukokoisen kunnan virastossa tuttujen ihmisten kanssa.

Kuhmoista Aho piti luonnottomana kumppanina ja epäili, ettei liitos siihen suuntaan toteudu koskaan.

– Keskitytään oman kunnan asioihin ja viedään Pälkänettä eteenpäin. Eihän meitä kukaan mihinkään pakota, kun pidämme taloutemme kunnossa.

Hän tosin näki huolestuttavia merkkejä talouden heikkenemisestä.

– Kunnallisveroa on nostettu monena vuonna, ja veronkorotuksiin on varauduttu myös tulevien vuosien taloussuunnitelmissa. Taloutta ei saisi hoitaa pelkillä veronkorotuksilla, Aho kritisoi.

Eero Laesterä vakuutti, että veronkorotuksiin on turvauduttu pakon edessä, kun uuden Pälkäneen palvelurakennetta on yhdenmukaistettu kuntaliitoksen jälkeen. Nykyisin kunnat joutuvat tavallaan keräämään veroja valtion puolesta.

– Meiltä on viety valtionosuuksia kahden, kolmen veroprosenttiyksikön edestä ja lisää häviää vielä.

 

Vanheneva Kangasala tarvitsee palveluita

Kuntaliitosta selvittävä Aleksi Saukkoriipi esitteli tähän mennessä tehtyä työtä. Valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko (vasemmalla), kunnanjohtaja Janita Koivisto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä pääsivät tässä vaiheessa vähillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten kuntataloudet kiristyvät hieman eri syistä. Kangasalan talous on kovilla, kun yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä noin 40 prosentilla. Palvelutalopaikkoja ja hoivaa tarvitsevia yli 74-vuotiaita on nykyisin reilut 2000, vuosikymmenen vaihteessa jo 2870.

Kuhmoisten taloutta koetellaan, kun tähän saakka hyvällä tasolla olleet valtionosuudet putoavat ja veroja maksavien työikäisten määrä romahtaa.

Pälkäneen talous on kiristynyt, koska tuloja ei pystytä lisäämään, vaikka menot kasvavat vääjäämättä koko ajan. Sama perusongelma on myös muiden kuntien kirstunvartijoilla – ja taantuma on tukaloittanut tilannetta entisestään.

Pälkäne on kiristänyt verotusta poikkeuksellisen nopeasti. Vielä vuosituhannen vaihteessa kunta verotti ansiotuloja keskivertokuntaa lievemmin, nyt 21 prosentin veroprosentti on prosenttiyksikön korkeampi kuin maassa keskimäärin.

Erkki Ahon mielestä valtiovallan pitäisi tarjota helpotusta kuntien tuskaan.

– Yhtäkään kuntien reilusta 500 lakisääteisestä tehtävästä ei tietääkseni ole vielä poistettu.

 

Lähes 12 000 mökin kesäasukaskunta

Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten liitoksesta syntyisi yksi maan suurimmista mökkipitäjistä. Kangasalla on nykyisin 4609 loma-asuntoa, Pälkäneellä 4179 ja Kuhmoisissa 3040, joten yhteensä mökkejä olisi lähes 12 000.

Eero Laesterän mielestä uuden kunnan pitäisi huomioida strategiassaan vesistöt ja mökkiläiset. Liitosselvityksen toisessa vaiheessa tarkastellaan muun muassa sitä, millaisia eroja kuntien rakennusjärjestyksissä on. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, millä ehdoilla mökkejä voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi.

Rainer Zeitlin toivoi, ettei liitospäätöksiä tehtäisi yhden valtuustokauden perspektiivistä, vaan tarkasteluun otettaisiin parinkymmenen vuoden aikajänne. Hän uskoi, että isompi kunta näkyisi paremmin pääkaupunkiseudulla, josta melkoinen osa seudun kesäasukkaista tulee.

– Pääkaupunkiseudulle on alle kahden tunnin matka. Maakuntakaavassakin huomioidaan entistä vahvemmin Helsingin ja Tampereen välinen akseli. Isompi kunta voisi hyödyntää myös Sappeeta paremmin, Zeitlin uskoi.

Isot mökkikunnat ovat toivoneet itselleen osaa loma-asukkaiden verotuloista. Timo Ailion mielestä tämä ei olisi mikään ratkaisu, koska yhteenlasketut verotulot eivät muuttuisi miksikään.

– Kunta ja valtio verottavat samoja ihmisiä, Jos me verotamme mökkiläisiä valtion sijaan, ajan mittaan valtionosuudet pienenisivät.

 

Kuntaliitos yhdistäisi myös seurakunnat

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Järvinen toi terveisiä seurakunnan puolelta. Hän muistutti, että kuntaliitos merkitsisi samalla myös seurakuntien yhdistämistä.

Kangasalan ja Pälkäneen seurakuntien välillä on jonkin verran yhteistyötä, mutta Kuhmoisten suunta olisi sydänhämäläisille uusi. Kirkkoherrat, valtuuston puheenjohtajat ja kirkkoneuvostojen varapuheenjohtajat ovat kokoontuneet kertaalleen, mutta sen pidemmälle mahdollista liitosta ei ole mietitty. Esimerkiksi seurakuntayhtymästä tai kappeliseurakuntamallista päätettäisiin vasta myöhemmin.

– Kirkolliskokous tekee mahdollisesti kevään aikana omat linjauksensa koko maahan muodostettavista seurakuntayhtymistä, Juhani Järvinen kertoi.

 

Toinen yleisötilaisuus keväämmällä

Nuijantalo jäi puolityhjäksi kuntaliitosillassa. Vajaasta 50 läsnäolijasta valtaosa oli viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.

Kuntien nykytilanteeseen keskittynyt kuntaliitosselvityksen ensimmäinen vaihe poiki keskiviikkona Nuijalla vain vähän keskustelua ja kommentteja. Paikalle vaivautui vajaat 50 henkeä. Heistäkin valtaosa oli viranhaltijoita tai nykyisiä ja entisiä päättäjiä.

Helmi–maaliskuun aikana kuntakolmikko selvittää, millainen olisi 40 000 asukkaan uusi kunta.

– Uusi kunta turvaisi palvelut, sillä se olisi sen kokoinen, että pystyisi tuottamaan merkittävän osan palveluista itse, Aleksi Saukkoriipi pohjusti.

Työntekijöitä uuteen kuntaan jäisi noin tuhat, sillä sote-alue on viemässä sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön isompaan yksikköön.

 

Selvitystä uudesta kunnasta sekä yhdistymisen eduista ja haitoista esitellään maalis-huhtikuulla toisessa yleisötilaisuudessa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?