Perustuslain mukaan vesi kuuluu kaikille eikä sitä voi kukaan omistaa. Kuka hyötyy sellaisen yksityistämisestä, jota jokaisen on pakko käyttää?
Asioiden merkitys valkenee usein vasta kun niitä uhkaa menetys. Viime vuosisadan aikana vedenkäyttö on kuusinkertaistunut, eli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana aikana. Teollistuminen ja kaupungistuminen lisäävät vedenkulutusta. Veden kulutus ja energian tuotanto kulkevat käsi kädessä. Erityisesti liuskekaasun ja -öljyn
poraamisteknologia saastuttavat sekä pinta- että pohjavesiä.
Väestön siirtyminen ylikansoittuneisiin kaupunkeihin johtaa riittämättömiin pohjavesivaroihin. Jo nyt 60 % Euroopan
kaupungeista käyttää liikaa pohjavesiä. Maatalous on monin paikoin vaarassa vedenpuutteen vuoksi. Slummiutuminen johtaa puhdistamattomiin jätevesiin ja juomaveden puutteeseen. YK:n arvion mukaan 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta.
Puhtaan veden saatavuutta rajoittavat saastuttavan teollisuuden ja kaivostoiminnan sekä maanviljelyn että eläin- ja ihmisulosteiden likaamat pohja- ja pintavedet. Karjan – ja jopa kalojen kasvatuksessa käytetyt antibiootit sekä myrkyllisiä ainesosia, lannoitteita, torjunta-aineita, lääkeylijäämiä ja kemikaaleja päätyy puhdistamattomina vesiin. Lisäksi vesistöön päässeet bakteerit, loiset ja virukset kasvattavat riskiä elämälle. Yhdysvalloissa vesijohtovedestä löytyy jo vähintään 95 erilaista antibioottien ja antibakteria-aineiden jäämää.
Nestlén pääjohtaja on nimennyt veden maailman tärkeimmäksi elintarvikkeeksi. Hänen mukaansa veden hallinnointi pitää antaa liikemiehille. Nestle on maailman suurimpia juomaveden pullottajia, joten heidän tarpeitaan tällainen palvelisi loistavasti. Veden monopoli? Suomessa askel siihen suuntaan voisi olla vesilaitoksen yksityistäminen, koska energiakin on jo yksityistetty. Veden kaupallistaminen on ollut jo vuosia Maailman kauppajärjestön WTO:n agendalla. Maailmanpankki ja suuret vesiyritykset edistävät järjestelmällisesti vesipalvelujen yksityistämistä. Lukuisat asiantuntijat edistävät veden uudelleenmäärittelyä kaupalliseksi hyödykkeeksi, myös EU on ilmeisen avoin näille tavoitteille.
Vedestä on siis tulossa globaalia kauppatavaraa. Vesi on jo nyt konfliktien lähde sekä kasvava osa turvallisuuspolitiikkaa. Sijoituspankit suuressa maailmassa ovat jo lähteneet ostamaan makean veden lähteitä. Kun puhdas juomavesi alkaa olla kalliimpaa kuin auton bensa, pitää huolestua. Käydäänkö seuraavat sodat vedestä eikä öljystä?
Riitta Kuismanen
KD Pirkanmaan piirin puheenjohtaja,
kansanedustajaehdokas 2015,
Pirkkala
