Vaikka Pälkäne on laaja kunta, kenelläkään ei ole pitkä matka jääkiekkokaukalolle. Niitä löytyy toistakymmentä eri puolilta pitäjää: Onkkaalasta kaksi, Harhalasta, Laitikkalasta, Vuolijoelta, Kukkolasta, Salmentakaa, Aitoosta, Holjasta, Luopioisista ja Rautajärveltä.
Kattava kyläkaukaloverkosto on hyvä esimerkki ”kunta hoitaa puitteet, toiminta vapaaehtoisvoimin” -periaatteesta. Kun keskustan kenttien kaukaloita uusitaan, vanhoja laitoja ei tuhota. Niitä siirretään talkoilla jäädytettäville kyläkentille, joissa ne palvelevat vielä pitkään omatoimisia peliporukoita ja luistelijoita.
Reilut kaksi vuotta sitten kuntaan saatiin samalla mallilla kolmas kuntosali. Kun Luopioisten kuntosalin laitteita uusittiin, vanhoja välineitä tarjottiin Rautajärvelle. Kyläyhdistys vuokrasi kuntoilijoita varten entisen baarin tilat, jotka remontoitiin talkoilla.
Kylän kuntosali – eli Ironlake Kymi Fitness Center – on erityisen ahkerassa käytössä perjantaisin puolen päivän jälkeen, kun naisten kuntosaliryhmä kokoontuu. Miehillä on vastaavanlainen ryhmä torstai-iltaisin.
Kyläsalin kynnys on matala
Piha alkaa täyttyä autoista perjantaina kohta puolen päivän jälkeen, vaikka virallisesti naisten kuntosaliryhmä aloittaa vasta yhdeltä. Monet tulevat ajoissa ja polkevat tai soutavat hyvän lämmön jo ennen suurinta ryntäystä.
Naisten ja miesten kuntosaliryhmät käynnistettiin pari vuotta sitten diabetesyhdistyksen Voi hyvin -hankkeen turvin. Terveyshankkeessa keskityttiin diabeteksen lisäksi muihinkin kansansairauksiin ja niiden ennaltaehkäisemiseen. Niihin kaikkiin pätee sama resepti: pitäisi syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän.
Kuntosalin ovella ei mitata sokereita eikä kysytä jäsenkortteja. Vaikka tulijalla ei olisi diagnoosia, hän on yhtä tärkeällä asialla: hoitamassa kuntoaan, jottei edes sairastuisi.
Liikkeelle lähteminen on helpompaa, kun salilla kuntoillaan yhdessä. Naisten listoilla on 27 nimeä, ja väkeä saapuu Rautajärven lisäksi myös Padankoskelta, Haltialta ja Luopioisista. Torstai-iltaisin kokoontuva miesten porukka on aktivoitunut Olli Käenniemen tsemppauksen ansiosta.
Salilla on huomattu, että moni kylien asukas on maalle- tai paluumuuttaja. Isommalla paikkakunnalla ei ole tullut lähdettyä kuntosalille, mutta pikkukylällä kynnys on matalampi.
Lahdesta Kortteenpohjaan muuttanut Ilona Salonius nauraa, ettei lähteminen voisi olla helpompaa, sillä Tuovi Luhtajärvi hakee hänet kotiovelta. Kimppakyydit toimivat Rautajärvelle monesta muustakin suunnasta. Esimerkiksi Haltialla asustava Raija Vaaleri poimii toisinaan kirkolta kavereita mukaansa.
– Käyn mieluummin Rautajärven salilla, sillä tämä alkaa vasta puolen päivän jälkeen. Luopioisten ryhmä on aamu-uniselle turhan varhainen, sillä se aloittaa jo aamuyhdeksältä, Vaaleri sanoo.
Rautajärven kuntosaliryhmä ei myöskään jää kesätauolle kuten kunnan vetämä Luopioisten ryhmä.
– Pitkäperjantaina, jouluna ja juhannuksena on taukoa, mutta muuten tullaan joka perjantai, Marjatta Stenius-Kaukonen vakuuttaa.
Monet käyvät myös itsekseen Rautajärven salilla. 30 euron vuosimaksu on saman verran kuin kaupunkisalin kuukausimaksu. Tärkein tekijä on kuitenkin kyläsalin leppoisa ilmapiiri: kuntoilun lomassa tapaa oman ja naapurikylien tutut.
Kaikenikäiset hyötyvät voimasta
Diabetesyhdistyksen terveyshanke oli sikäli poikkeuksellinen, että se toimi aktiivisesti sivukylillä. Tämä saattaa olla osasyy siihen, ettei toiminta lopahtanut, kun hankerahoitus päättyi.
Kuntosaliryhmä pyörii vertaisohjaajien varassa. Yksi avaa ovet ja toinen merkitsee osanottajat listoille. Sali on täynnä personal trainereita, sillä aloittelijat saavat ohjeita ja opastusta kokeneemmilta.
Laitteilla ei hikoilla ohjaajan määräämällä, vaan oman kunnon sallimalla tahdilla. Kuntopiiri lähtee automaattisesti pyörimään myötäpäivään. Väki siirtyy suunnilleen samaa tahtia laitteelta toiselle.
Vieressä punnertava tai vuoroaan odottava kaveri tuo puhtia omaankin tekemiseen. Ryhmässä tulee hikoiltua ahkerammin kuin itsekseen. Jos joku vääntää pidempään yhdellä vempaimella, seuraava käy välillä jollain toisella laitteella.
Salilla on pääasiassa helppokäyttöisiä ja turvallisia taljalaitteita. Erityisen suosittuja ovat esimerkiksi kylkiä vahvistava kiertolaite ja käsi- ja rintalihaksiin voimaa tuova penkki. Mutta kuntosaliryhmä ei pelkää myöskään jalkaprässiä.
Voimaharjoittelun hyötyjä kaikenikäisille ei ole aina ymmärretty. Ikäihmisetkin pysyvät paremmassa kunnossa, kun kuntoilu ei ole pelkkää pitkäkestoista kestävyysliikuntaa. Kävelyn, pyöräilyn, hiihdon, lumitöiden ja muun hyötyliikunnan lisäksi kannattaa vahvistaa myös lihaksia.
Voimasta on monenlaista hyötyä vuosien karttuessa: kun lihakset ja refleksit toimivat, tapaturma-alttius vähenee ja itsekseen pärjää paremmin. Lisäksi kuntosalilla on kerrannaisvaikutus: viikon aikana tulee liikuttua ja jumpattua ahkerammin, jottei lihaskuntoharjoituksesta tule paikat kipeäksi.
Kuntosaliryhmä poikkeaa urheilijoiden treeneistä lähinnä laitteisiin asetettavien rautojen määrässä. Harjoitus etenee tutuksi tulleella kaavalla: aluksi lämmitellään, sitten tehdään rankempaa lihaskuntotreeniä ja lopuksi venytellään huolellisesti.
Tällä kertaa venyttelyt vetää Tuovi Luhtajärvi. Lihasryhmät käydään perusteellisesti läpi. Reilun tunnin salivuoron jälkeen moni pää on märkänä.
Jutut lentävät kuntoilun lomassa
Rautajärven kuntosalin pukuhuone käy ahtaaksi talvipakkasilla. Myös salin puolella lämpötila nousee, kun lähes parikymmentä naista huhkii samaan aikaan.
Kauniina talvipäivänä tekisi mieli kääntää laitteet toisinpäin, sillä suurten näyteikkunoiden takana avautuu upea maisema kuuraiseen maisemaan. Sitä ihastellessa kelpaisi polkea kuntopyörää tai stepperiä ja antaa ajatusten lentää.
Etenkin miesten kuntosalilla lentävät myös hulvattomat jutut. Naiset vaihtavat kuulumisia kuntoilun lomassa tai Elotähkän soppalounaalla ja pullakahveilla.
Tällä kertaa aiheena on muun muassa keskussairaalan palvelu. Toistakymmentä vuotta sairaalan päättäjien joukossa istunut Marjatta Stenius-Kaukonen on törmännyt Acutassa tyrmistyttävän töykeään käytökseen. Kokemuksistaan kerrottuaan hän on kuullut lisää kauhutarinoita. Energiapakkauksen tuntien sairaala on jo saanut palautetta.
Liikuntaa ja vertaistukea
Kaija Petääjärvi ylistää Stenius-Kaukosen panosta ihmisten aktivoinnissa.
– Hän on tuonut kylälle valtavasti toimintaa ja pistänyt väkeä liikkeelle.
Stenius-Kaukonen nauraa, ettei hän ajattele kylää, vaan itseään: jokainen tarvitsee liikuntaa ja vertaistukea pärjätäkseen vaivojensa kanssa.
– On paljon mukavampi kuntoilla porukalla.
Stenius-Kaukosella on tapansa mukaan monta rautaa tulessa. Hän ideoi jatkoa diabetesyhdistyksen terveyshankkeelle ja seuraavassa lauseessa suojatietä kuntosalin edustalle.
– Suojateitä pitää kuulemma vähentää, sillä muuten autoilijat eivät ota niitä vakavissaan. Rautajärvellä ei kuitenkaan ole ensimmäistäkään suojatietä. Tiehallinto vetosi myös kahdeksan vuoden takaisiin liikennemittauksiin, Stenius-Kaukonen ihmettelee.
Sen jälkeen autoliikenne ja etenkin raskas liikenne Rautajärvellä on hänen mukaansa lisääntynyt huomattavasti. Kaikkein eniten on kuitenkin vilkastunut jalankulku maantien yli, sillä keskustaan on saatu monta uutta palvelua. Kuntosalin naapurissa toimii sähköliike ja toisella puolella jäsenkorjaaja sekä kyläkauppa, joita ei muutama vuosi sitten ollut.
