Muutamaa henki seurasi Kelan entisen pääjohtajan luentoa eläkkeiden riittävyydestä Kangasalan pääkirjastossa. Tosiasiassa Jorma Huuhtanen luennoi Kuopiossa, ja Valkeakoski-opisto välitti yhdessä kirjaston kanssa tilaisuuden valkokankaalle Harjula-salissa. Kokeilu oli ensimmäinen laatuaan Kangasalla.
Uteliaisuus aihetta kohtaan toi Aila ja Viljo Majamäen seuraamaan sähköistä luentoa. Etukäteen pariskunta aprikoi lisääntyvän työttömyyden vaikutusta eläketurvaan.
– Ukko on vasta 80-vuotias. Silti huolettaa, miten eläkkeen käy kun vanhenemme, 75-vuotias Aila Majamäki totesi pilke silmässä ja sukanvarren luotettavuutta korostaen.
Ajoittain pätkineen tietoyhteyden välityksellä Huuhtanen valotti Suomen eri eläkejärjestelmiä, niiden rahoitusta, sekä eläkkeiden maksukykyyn vaikuttavia seikkoja.
– Kysyttäessä, voidaanko nykyinen eläketaso säilyttää 10 vuoden kuluttaa, luottivat suomalaiset tähän lupaukseen enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, Huuhtanen kertoi.
Suurinta epäluottamus oli korkeimmin koulutettujen keskuudessa. Silti Huuhtanen, joka on itsekin ollut muokkaamassa suomalaista eläkejärjestelmää, päästi kuulijat piinasta varsin pian.
– Jos järjestelmä jossain toimii, niin Suomessa. Uskon, että meillä on varaa eläkkeisiin myös tulevaisuudessa, Huuhtanen vakuutti.
Iso kysymys säilyi
Luottavaisuudesta huolimatta esiin nousi useita epävarmuustekijöitä. Kestävyysvaje syntyy ennen kaikkea kasvavista hoivamenoista, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, vaikka tulot ja eläkemenot ovatkin vielä tasapainossa. Koska työikäisten osuus väestöstä korjautuu arvioiden mukaan vasta vuonna 2030, eletään siihen saakka vaaravyöhykkeellä. Tällöin taloustilanteen, työttömyyden ja viennin merkitys korostuu.
Lisäksi Huuhtanen muistutti, ettei kukaan ole varsinaisesti maksanut omaa eläkettään. Rahastoinneilla on suuri merkitys eläkkeiden riittävyydelle. Huuhtanen perusteli myös tulevan eläkeikää nostavan uudistuksen välttämättömyyttä.
– Ainut tae rahoituksen riittävyydelle on riittävä talouskasvu, mies huomautti.
Eläkkeellä tulot pienenevät
63-vuotias Kaisa Yli-Erkkilä työskentelee vielä osa-aikaisesti. Ajatus päätoimiseksi eläkeläiseksi jäämisestä tuntuu vielä vieraalta.
– Tietopaketti huojensi mieltä. Käytännössä minun pitää miettiä, mistä joudun mahdollisesti luopumaan, kun jään kokonaan eläkkeelle. En myöskään haluaisi, että lapsillani on asiat yhtään huonommin sitten aikanaan, Yli-Erkkilä tuumaili.
Majaniemet poistuivat ristiriitaisin tuntein luennolta. Mieli huojentui, mutta luottamus eläkkeiden riittävyyteen tai niiden oikeudenmukaisuuteen ei ollut sataprosenttista.
– Sitä vain ihmettelen, että miten mies ei saa yhtään kansaneläkettä ja minäkin vain 20 euroa. Ikinä ei olla mitään tukia saatu tai lapsia hoidatettu päivähoidossa. Mieskin jäi 5-vuotiaana sotaorvoksi seitsenlapsisesta perheestä, Aila Majamäki toteaa ovella ääni värähtäen.
