Hyvä herätyskello kauas kuuluu

Varapuheenjohtaja Joshua Haili (vasemmalla), toiminnanjohtaja Seppo Kääriäinen ja puheenjohtaja Erkki Toivari esittelevät Vuoden yrittäjäyhdistyksen palkintokelloa ja kunniataulua.

Luopioisten Yrittäjät palkittiin viikko sitten puheenjohtajien neuvottelupäivillä Pirkanmaan parhaana yrittäjäyhdistyksenä alle sadan jäsenen sarjassa.

”Jäsenmäärä on yleisestä taloustilanteesta huolimatta tasaisessa kasvussa ja jäsenpysyvyys erinomaista.  Yhdistys on aktiivisesti mukana alueensa yrittäjäkoulutuksessa ja tekee yhteistyötä alueella toimivien muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa”, yhdistystä kiitetään.

Isompien yhdistysten sarjoissa Vuoden yrittäjäyhdistyksinä palkittiin Vesilahden, Valkeakosken ja Lempäälän Yrittäjät.

Mikäli varapuheenjohtaja Joshua Hailin tavoite toteutuu, Luopioisten Yrittäjiä ei enää jatkossa palkita pienimpien yhdistysten sarjassa. Hän haluaa, että jokainen luopioislainen yrittäjä liittyy yhdistykseen.

– Yrittäjäjärjestö ajaa kaikkien yrittäjien etuja; myös niiden, jotka eivät ole jäseniä. Mutta järjestöllä on voimaa vasta kun jäseniä on tarpeeksi.

Haili toivoisi jäseneksi myös sivutoimiset ja entiset yrittäjät.

– Yrittäjätaipaleen hyvässä tai pahassa läpi rämpineillä olisi valtavasti annettavaa muille yrittäjille.

 

Puuttuu enää sairaslomaltapaluuraha

Luopioisissa yritykset ovat tyypillisesti yhden tai kahden työntekijän mikroyrityksiä. Suurimmat eli Printscorpio, Artekno ja Flagmorekin ovat pienyrityksiä.

Mikroyrityksiä syntyy, kun työpaikkoja ei ole tarjolla, ja yrittäjäksi ryhtyvä luo itselleen työpaikan. Tavoitteena ei välttämättä ole kasvaa sen suuremmaksi. Lisäksi kasvun ja työllistämisen tiellä on monta estettä.

– Eihän Suomesta enää puutu kuin sairaslomaltapaluuraha, Joshua Haili vinoilee.

– Jos työntekijä sairastuu Espanjan lomalla, hän voi jatkaa lomaansa työnantajan piikkiin. Miten pienyrittäjä uskaltaa palkata ensimmäistäkään työntekijää, jos yhteiskunta toimii näin, hän kysyy.

Haili sanoo, ettei yrittämisen esteitä karsita yksittäisellä poppakonstilla, kuten vaalien alla esiin nousseella arvonlisäverottoman toiminnan alarajan korotuksella.

– Pienyritykset työllistävät ja pitävät Suomen rattaat pyörimässä. Pienyrittäjien on saatava äänensä kuuluviin. Silloin  voimme yhdessä hoitaa ongelmat pois ja kääntää maan kurssin, Haili sanoo.

 

Jos vanha ei pärjää, miksi uusi menestyisi

Pienipalkkaiset, itsensä sorretuksi kokeneet työntekijät ovat osanneet ajaa etujaan yhteisvoimalla. Myös pienyrittäjien joukossa on valtava määrä toimeentulon kanssa painiskelevia, mutta yrittäjä ei voi lyödä ahteriaan penkkiin.

Luopioisten yrittäjien puheenjohtaja Erkki Toivarin mielestä eniten työllistävien pienyrittäjien olisi vihdoin päästävä mukaan sopimaan työelämän ratkaisuista. Nykyisin kolmikantaneuvotteluissa ovat mukana valtion, työntekijöiden ja suurtyönantajien edustajat. Nelikanta, jossa myös pienyrittäjät olisivat mukana, loisi luottamusta ja oikaisisi tilannetta niin, että yritykset pärjäisivät ja työllistäisivät.

Joshua Hailin mielestä on petollista kannustaa nuoria yrittäjiksi, kun maa on väärällään vanhoja, pitkän linjan yrittäjiä, joilla ei mene hyvin.

– Miksi uusilla menisi sen paremmin, jos vanhat, kokeneetkaan eivät pärjää.

Hänen mielestään pitäisi ensin huolehtia olemassa olevista yrityksistä, ja keskittyä vasta sitten luomaan uusia.

– Ensin pitäisi varmistaa, että yrityksissä oleva kokemus ja osaaminen pidetään Suomen käytössä.

Haili sanoo, että yhden kaatuvan yrityksen mukana menetetään keskimäärin viisi työpaikkaa. Yrittäjällä on monesti pelissä vielä paljon enemmän.

– Konkurssin myötä menee usein myös talo ja perhe. Hinta on aivan liian kallis sekä yrittäjän että yhteiskunnan kannalta. Suomi menettää hyvän veronmaksajan vuosikausiksi, jopa loppuelämän ajaksi.

Joshua Haili sanoo, että talousvaikeuksien kanssa painiskelleet maat ja maanosat on saatu nousuun, kun on ryhdytty huolehtimaan niistä, joilla menee heikoimmin. Sama lääke toimii hänen mielestään myös Suomeen.

– Maa lähtee nousuun toisistamme huolehtimalla, ei fuusioimalla, vähentämällä, säästämällä ja leikkaamalla.

Huolehtimisen pitäisi kuitenkin ulottua myös pienyrittäjiin, jotka jätetään nykyisin yksin.

 

Pienten ääni kuuluviin yrittäjäjärjestössä

Luopioisten yrittäjät siirtyivät viime vuonna uuteen toimintamalliin. Yhdistyksen arkea pyörittää toiminnanjohtaja Seppo Kääriäinen. Puheenjohtajana toimii valtavat kontaktiverkostot omaava pitkän linjan kauppias Erkki Toivari ja varapuheenjohtajana seuraavan polven edustaja, autokorjaamoa vetävä Joshua Haili.

Hallitukseen on saatu muitakin nuoria, energisiä yrittäjiä eri aloilta ja puolilta Luopioista. Mukaan tuli sähköliikkeen Rautajärvelle perustanut Sami Seise sekä liikunta- ja elämyspalveluita tarjoava Jussi Rulja Aitoosta.

Yrittäjäyhdistys on tähän saakka luottanut siihen, että hyvä kello kauas kantaa – että yhdistyksen toiminta on niin vetovoimaista, että sen jäseneksi halutaan liittyä. Joshua Haili haluaa käyttää Vuoden yrittäjäyhdistyksen palkintokelloa myös herättelyyn.

– Me tarvitsemme kaikki jäseniksi myös sen takia, että mikroyritysten ääni saadaan paremmin kuuluviin yrittäjäjärjestössä.

Monesti yrittäjien vastuuhenkilöt ovat yrittäjiä, joilla on takana pitkä ja menestyksekäs ura. Tyhjästä aloittaneilla konkareilla on paljon kokemusta ja verkostoja, mutta kosketuspinta tämän päivän mikroyrittäjän arkeen puuttuu. Yksikseen puurtavat maan hiljaiset puolestaan eivät helposti tarjoudu vastuutehtäviin.

Ensimmäistä kertaa puheenjohtajien neuvottelupäiville osallistunut Joshua Haili palasi reissusta intoa ja ajatuksia täynnä. Viikonloppu opetti, että yrittäjillä riittää toisiltaan ammennettavaa sekä omalla paikkakunnalla että maan laajuisesti.

– Yrittäjäjoukossa on valtavasti tietoa ja osaamista.

 

 

Toiminnanjohtaja Seppo Kääriäinen (vasemmalla), varapuheenjohtaja Joshua Haili ja puheenjohtaja Erkki Toivari esittelevät Vuoden yrittäjäyhdistyksen palkintokelloa ja kunniataulua.

Luontevaa yhteistyötä koko seudun hyväksi

Luopioisten palkitun yhdistyksen toiminta on kasvanut ulos yrittäjäyhdistyksen perinteiseltä tontilta.

Yhdistys on laittanut aktiivisesti liikkeelle hankkeita, joilla Kukkian ympäristöön saadaan ulkopuolista kehittämisrahaa. Hankkeiden ansiosta yhdistys on kanavoinut kyliin tukea, jolla on kunnostettu uimarantoja ja rakennettu laitureita.

Kukkialle.fi -sivuston ja Kukkian Kierros -matkailukonseptin jatkeeksi rahoitusta haetaan maisemiin keskittyvälle RantaKukkia -hankkeelle ja ulkomaalaisiin matkailijoihin panostavalle Kukkia maailmalle -hankkeelle. Kirkonkylälle on kehitetty uusia asumismuotoja, ja sitä on esitetty loma-asuntokohteeksi.

Hankkeet ovat tehneet Pia Rämöstä lähes pysyvän lenkin Mikkolan Navetalle. Yrittäjäyhdistys on olennainen osa navettayhteisöä, joka ideoi, aktivoi ja levittää seudulle hyvinvointia.

Yhdistävä tekijä yrittäjäyhdistyksen poikkeuksellisessa toiminnassa on saumaton yhteistyö. Yhteistyötä tehdään naapurissa toimivien yrittäjäyhdistysten kanssa. Kuhmalahden yrittäjien kanssa nostetaan esiin paikallisia palveluita.

Tiiviissä maalaisyhteisössä yhteistyö on helppoa ja luontevaa. Hyvä esimerkki tästä on Luopioisten joulunavaus.

Torille oli vuosikymmenten ajan ilmestynyt joka vuosi joulukuusi, ja joku on sytyttänyt sen valot. Kun sen ympärille alettiin rakentaa tapahtumaa, mukaan tulivat kappeliseurakunta, yhdistykset ja koulu. Yhteistyöllä Luopioisiin syntyi kylän näköinen, lämminhenkinen jouluavaus.