Raiteet ja Ruutana hallitsivat keskustelua rakennesuunnitelmasta

Kahdeksan kunnan kehityskäyrä vuoteen 2040 asti ja 550 neliökilometrin suunnittelualue, joka kattaa noin 11 prosenttia koko Tampereen kaupunkiseudun pinta-alasta. Kokonaisuus, jonka Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 kattaa, oli suuri mutta pääpiirteissään Kangasalan valtuuston hyväksyttävissä.

– Rakennesuunnitelma on mahdollistava ja Kangasalan tarpeita huomioiva. Lähijunaliikenteen osalta suunnitelmassa huomioidaan tavoitteet hyvin, tiivisti demariryhmän tuntoja Pekka Lahti.

Ainoana viilauksena suunnitelmaan keskustan valtuustoryhmä esitti mukaan liitettäväksi ryhmäponnen, jossa muistutettiin maaseutumaisten kylien edelleen kehittämisestä ja jo olevien kunnallistekniikan ja kaavoituksen hyödyntämisestä sekä palvelujen säilyttämisestä.

Isoimmat ongelmat rakennesuunnitelmassa nähtiin liikenneasioissa. Hannu Karppila (kesk) kyseli niin sanotun Kehä 2 -tien linjauksen ja etenkin tien koon visioista. Kunnanjohtaja Oskari Auvinen vastasi Lentolasta Saarenmaantielle kohti Hervantaa kaavaillun kakkoskehän olevan suunnitelmissa seututienä, joka toteutettaisiin olemassa olevaa tiestöä hyödyntäen.

Kakkostietä suuremmaksi ongelmaksi koettiin jälleen Ruutanan lähijunaliikenne. Timo Villgren (sd) ihmetteli, onko pysähdyspaikan järjestäminen Ruutanaan niin hankalaa vain siksi, ettei Ruutanaa ole määritelty rakennesuunnitelmassa lähipalvelukeskukseksi. Villgren listasi pitkän luettelon palveluista, joita Ruutanasta jo nyt saa.

Timo Villgren esitti ruutanalaisittain tärkeän asiansa hyvin yleisöön menevällä tavalla.

– Lisäksi on ilmeisesti tarjottava jotakin muutakin, sillä Ruutana ei ole ansainnut lähipalvelukeskuksen statusta.

Illan lennokkaimmassa puheenvuorossa Villgen kehui pilke silmäkulmassa vuolaasti esimerkiksi terveysasemaa, josta järjestyy vastaanottoaika usein nopeasti ”jo ennen kuin ehtii edes vihjaista olevansa valtuutettu Villgren tai hänen lähisukulaisensa”.

Villgrenille ja yhtä lailla lähipalvelukeskuksen merkintää Ruutanaan kaipailleelle Stiina Lahikaiselle (vihr) vastasi kunnan tekninen johtaja Mikko Ilkka, että kustannussyistä kunnan kasvu ei voi suuntautua yhdellä kertaa joka puolelle.

– Suunnitelma antaa kunnalle vapaat kädet kehittää maankäyttöä Ruutanassa ja Sahalahdella, vaikkakin ne suunnitelmassa leimataan kyliksi, selvitteli kokoomuksen Harri Syrjäläinen.

Kunnanjohtaja Auvinen muistutti, että Ruutanaan on rakenteilla teollisuusalue, joka osaltaan tulee tukemaan tulevaa asutusta.

Tekninen johtaja Ilkka puolestaan lohdutti kuntalaisia ja valtuutettuja tiedolla, jonka mukaan Ruutanassa ja Vatialassa pyritään etenemään lähijunahankkeen kanssa mahdollisimman nopeasti. Villgrenillä oli tähänkin jo lääke valmiina: valtuuston ”kaivuri-JussiHaavisto ja rakennusalan erikoismies Tommi Rönö voisivat hoitaa työt kaksin, ja muut valtuutetut voisivat osallistua hankkeeseen kierrättämällä kaksikolle rahankeräyshattua salin oikeassa reunassa.

– Ei tämä ole vaikeaa, jos lopetetaan siitä vaikeaksi tekeminen, itsekin hieman myhäillyt Villgren tuumasi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?