Vuoden 2015 ensimmäinen pälkäneläinen näki päivänvalon 3. tammikuuta kello 5.25.
Sanja ja Tommi Mäkisen toinen lapsi, viisivuotiaan Teanpikkuveli oli lasketusta syntymäajastaan seitsemän päivää myöhässä. Hänestä piti tulla yksi vuoden
viimeisistä vauvoista, mutta nuori mies päättikin odottaa vuodenvaihteen yli.
– Jouluaattona oli jo vähän sellainen olo, että mietin, joko synnytys alkaa. Uudenvuoden aattona samaten – mutta ei, odotus vain jatkui, Sanja Mäkinen kertoo.
Alkuun päästyään poika olikin nopea maailmaan tulossaan.
– Kahden aikaan yöllä kirjauduttiin sairaalaan ja puoli kuudelta poika oli jo sylissä, tyytyväinen äiti huokaa.
Pojalla on tuuhea vaalea tukka ja isot siniset silmät. Hän painoi syntyessään 3700 grammaa ja oli 50 senttiä pitkä. Vanhempien mukaan hän on aivan kuin kopio Teasta vauvana.
– Muutaman vuoden päästä ihmetellään varmaan vauvakuvia, että kumpihan lapsista on missäkin, Sanja Mäkinen nauraa.
Kuukauden vanha poika kannattelee topakasti päätään, eikä häntä huvita enää makailla sylissä selällään. Pikkumies seurasi tarkkana siskoaan, joka kieppuu isän polvella. Kestää vielä kuukausia, ennen kuin hän pääsee vauhtiin mukaan, mutta tavoite on selvästi jo asetettu.
Ääninäyte jäi antamatta
Toistaiseksi Mäkisten kuopuksen kutsumanimi on Jäppinen. Oikea nimi paljastetaan vasta ristiäisissä maaliskuun alussa.
Ristiäisiä onkin tulossa sukuun tiheään, sillä vauva saa peräti kolme samanikäistä serkkua. Yksi syntyi joulukuussa ja kahta vielä odotetaan.
– Vuoron perään pidetään vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä ristiäisiä, Sanja Mäkinen toteaa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pälkäneen yhdistyksen edustajat, puheenjohtaja Mia Dahl ja johtokunnanjäsen Vera Suutari
kävivät onnittelemassa vuoden ensimmäistä vauvaa ja tämän perhettä viime viikolla.
Muumipotkupukuun sonnustautunut pikkumies suhtautui ensimmäiseen lehdistötilaisuuteensa rauhallisesti ja suostui poseeraamaan myös Vera Suutarin olkapäällä. Itkunäytettä hän ei antanut koko aikana, vaan tapaili pikemminkin hymyä ollessaan ihastelun keskipisteenä
Vanhempien mukaan poika on yleensäkin rauhallinen.
– Hän herää kyllä yön kuluessa syömään säännöllisin väliajoin, mutta ei kitise eikä huuda vaan nukahtaa vatsa täynnä nopeasti takaisin, äiti kertoo.
Sanja ja Tommi Mäkinen ovat molemmat kotoisin Kangasalta Ruutanasta. He olivat leikkikavereita, tutustuivat toisiinsa hiekkalaatikolla.
– Vuonna 2008 muutimme tänne, joten kyllä meistä on jo ehtinyt tulla pälkäneläisiä, he hymyilevät.
