Koulukisoissa hiihto on yhteishenkeä tiivistävä joukkuelaji. Isommat tsemppaavat pienempiä ja kaverit hurraavat ladun varressa.
Luopioisten koulujen hiihtokisoissa tunnelma on korkealla heti alkajaisiksi, kun koulut ottavat toisistaan mittaa 12 hiihtäjän sukkulaviestissä.
Aitoo ja Luopioinen käyvät alaluokkien osuuksilla tasaista kilpailua. Aitoo kirii 3–4 luokkien osuuksilla niukkaan johtoon, mutta Luopioisten isoimmat hiihtäjät ovat hieman vahvempia. Niinpä kirkonkylän ankkuri Siiri Ahlqvist tuo joukkueensa voittajana maaliin. Aitoo hiihtää aivan kannoilla kakkoseksi ja kärkikaksikosta hieman jäänyt Rautajärvi jätetään kolmanneksi.
Luopioinen nauttii kotikenttäedusta myös hiihtoladuilla. Ladun varteen kerääntyy sankka kannustusjoukko, joka huutaa hiki päässä omille.
Kisat pidettiin viime hetkellä
Kouluhiihdot järjestettiin viime hetkellä. Torstaina päästiin vielä sivakoimaan hyvissä oloissa, vaikka mittari olikin jo selvästi plussan puolella. Luopioisten kiitellyt ladut oli ajettu koulukisoja varten viimeisen päälle kuntoon, vaikka lunta olikin niin vähän että varvut paistavat ladun varressa.
Sukkulaviestin ladut oli tehty urheilukentälle. Henkilökohtaisessa kisassa pienimmät hiihtäjät sauvoivat kentän ympäri, isommat kiersivät kertaalleen reilun kilometrin mittaisen kuntoradan. Sen varrella on sen verran nousuja, että kilpailijoilla piti olla hiihtotaitoa ja ruista ranteessa.
Ketterästi nyppylöitä kiivenneet hiihtäjät osoittivat, että sukset ovat olleet käytössä, vaikka talvi onkin ollut vähäluminen.
– Käyn melkein joka päivä kuntoradalla tai jäällä hiihtämässä. Pisin lenkki on ollut 15 kilometriä, aitoolainen Veeti Jokinen kertoi.
Aitoolaishiihtäjä oli parannellut pitopohjasuksiaan kisaa varten.
– Laitoin vähän luistoa ja pitoa.
Kisaa enemmän Jokinen odotti hiihtolomaa ja Levin reissua. Myös Pessi Varvas suuntaa lomalla pohjoiseen hiihtämään ja laskettelemaan.
Vaikka aitoolaiskaverukset käyvät ahkerasti Sappeessakin, pohjoisen hiihtokeskuksissa on erilaista hohtoa. Levin kymmenissä rinteissä riittää laskettavaa koko päiväksi.
3.–4. luokan tyttöjen kisassa kovaa vauhtia pitänyt Aitoon Jade Hermunen osasi odottaa sijoitusta kärkipäässä, sillä hän ohitti monta edellä lähtenyttä kilpailijaa.
– Paikat oli kyllä vähän kipeänä, kun hiihdin eilen koulussa 19 kertaa pellon ladun ympäri.
Omatoimisilla ratkaisuilla asiat rullaavat jouhevasti
Kansakoulun opettaja ei ole ammatti, vaan ihmistyyppi. Helpoiten kansakoulun opettajan tunnistaa tapahtumajärjestelyissä. Hän ottaa nopeasti langat käsiinsä ja laittaa hommat toimimaan.
Luopioisten kouluhiihdoissa tarvittiin kansakoulun opettajan asennetta. Flunssat ja vatsataudit olivat kaataneet sekä oppilaita että opettajia petiin, ja myös ”kisojen johtaja” Antti Anttila oli sairastunut kisa-aamuna. Niinpä megafoniin tarttui Rautajärven opettaja Ilkka Mäkelä.
Kun kentän laidalle kerääntyy sata lasta, muutamalla opettajalla ja avustajalla ei ole kauaa aikaa miettiä, miten menetellään. Mäkelä ryhtyy huutelemaan hiihtäjiä koulu ja luokka-aste kerrallaan numeroiden jakoon. Opettajat ja avustajat muodostavat ketjun, joka sitoo numeroita kiinni liukuhihnatyönä. Muutamassa minuutissa lähtölistat ovat valmiit, ja jokaisella numero rinnassaan.
Mäkelä katsoo, mistä löytyy sopivat ladut koulujen väliseen sukkulaviestiin. Mies asettelee hiihtäjät oikeille viivoille ja huhuilee apujoukkoja vaihtopakoille. Pian viesti on täydessä vauhdissa, vaikka vielä äsken kentän laidalla oli vain lauma eksyneen näköisiä lapsia.
Yhden miehen jury ratkaisee ongelmatilanteet nopeasti ja tehokkaasti. Jos koulukisoista vastaisi laaja järjestelytoimikunta, niin lumet ehtisivät sulaa ennen kuin lapset saataisiin ladulle. Omatoimisten ratkaisujen avulla asiat rullaavat paljon jouhevammin.
