Pirkanmaan maakuntakaavan luonnos asetetaan ensi viikolla kuukaudeksi kuntiin nähtäville.
Vuoteen 2040 tähtäävä kaava on kiteytys siitä, mikä on kuntien yhteinen tahtotila maankäytöstä. Mukaan on sovitettu maankäytön erilaiset muodot ja intressiryhmien erilaiset tavoitteet.
Maakuntakaava pyrkii vahvistamaan maakunnan kilpailukykyä, kehittämään sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tukemaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta.
Kangasala noteerataan maakuntakaavassa kaupunkitason keskuksena, mutta Pälkäneelle on varattu lähinnä vesitehtaan rooli. Tavasen vuoksi harjuihin tehtyjä merkintöjä lukuun ottamatta Pälkäne ja Luopioinen ovat kaavakartoissa valkoista aluetta.
Onko Pälkäne niin täydellinen, ettei kunnassa ole enää kehitettävää? Ei, vaan kunta jätetään hankkeidensa kanssa yksikseen ja maakunta keskittyy Tampereen seutuun.
Sappeessa on jo havahduttu siihen, ettei matkailualue ole saamassa edes yhtä vahvaa statusta kuin vanhassa kaavassa. Maakunta näkee Ellivuoren matkailun kannalta tärkeämpänä kohteena kuin Sappeen.
Maakuntakaavaluonnosta esitellään avoimissa yleisö- ja keskustelutilaisuuksissa. Niitä järjestetään Tampereella, Akaassa, Ikaalisissa, Sastamalassa ja Ruovedellä. Pälkäneellä Tavase-varauksia lukuun ottamatta tyhjiä kaavakarttoja ei vaivauduta tai uskalleta esitellä.
Maakuntakaava jatkaa Tampere-keskeistä kehittämistä, joka ei katso kehyskuntia kauemmas. Maakunnan suuntaus on arveluttava, etenkin kun samaan aikaan pohditaan maakuntamallia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.
Sydän-Hämeen maaseutua maakuntakaavassa edustaa Sahalahti. Saarioisten tehtaan ja Pakkalan seutu noteerataan yhdeksi kolmesta alueesta, joilla maakunta kehittää maaseudun elinkeinoja.
Maaseutuasumisen kehittämisalueet ovat Juupajoella ja Vesilahdella, eivät esimerkiksi Pälkäneellä – tai Luopioisissa, jossa sadan tonnin talojen ja mummonmökkien jatkoksi kehitellään uutta asumisinnovaatiota, yhteisöasumismallia senioritaloon.
