Ensi sunnuntaina vaeltaa jälleen suuri joukko hiihdon harrastajia Kankaanpään Niinisalosta Teivon raviradalle Ylöjärvelle. Osa porukasta lähtee reissun päälle puolimatkan krouvista eli Hämeenkyrön lentokentältä. Olipa matkana sitten 90 tai 45 kilometriä kysymys on yhtä kaikki Pirkan Hiihdosta. Suosittu latujuhla on täynnä mahtavia tarinoita suksien päällä sivakoivista sporttipersoonista. Osa kokeneista konkareista on lykkinyt peräti puolisensataa Pirkkaa.
Kangasalalainen Anniina Potkonen lukeutuu eittämättä mielenkiintoisten Pirkan hiihtäjien kavalkadiin. Hän ei ole vielä hiihtänyt 50 kertaa tuttua massahiihtoa. Silti Kangasalan Ranta-Koivistossa asuva nuori neito on jo kokenut konkari tässä hiihtokoitoksessa. Hän on vasta 17-vuotias kilpasoutaja ja Sammon urheilulukion ykkösluokkalainen. Silti nuorella neidolla on takanaan jo neljä 45 kilometrin mittaista Puoli-Pirkkaa.
– Pirkkaan saa osallistua, kun on täyttänyt 12 vuotta. Lähdin silloin mukaan.
Tietty uteliaisuus sai Potkosen uskaltautumaan ensimmäiselle Puoli-Pirkalleen.
– Koin hiihdon seikkailuksi. Ensimmäisellä yrityksellä olin ehkä hieman liiankin innokas, mutta sen jälkeen olen kehittynyt myös taktisesti.
Taktisen silmän kohentumisesta kertovat myös kangasalalaisen koko ajan petraantuneet tulokset.
– Aivan joka vuosi aikani ei ole parantunut vaihtelevien kelien vuoksi, mutta kehitystä on ollut havaittavissa. Hitaimman ja nopeimman Pirkkani loppuajassa on noin tunnin ero, Potkonen vertailee.
Vauhti tappaa, ei matka
Pirkan Hiihto tarjoaa mahdollisuuden läpäistä kunniakas suksitaival sekä vapaalla että perinteisellä tyylillä. Anniina Potkonen hiihtää 45 kilometrin rypistyksen luisteluhiihdolla eli vapaalla tyylillä.
– Olen kokenut vaparin omimmakseni.
Pirkan Hiihto ei ole ihan pieni ponnistus, ei vaikka kyseessä olisi ”vain” 45 kilometrin Puoli-Pirkka. Nuorella konkarilla on muutamia neuvoja, jotka kannattaa laittaa korvan taakse.
– Pirkan Hiihto on iso massatapahtuma, jossa syntyy ruuhkia varsinkin alkumatkasta. Alku kannattaa ottaa suhteellisen rauhallisesti ainakin ensimmäiselle juottopisteelle asti.
Ravinnon ja nesteen perään ei välttämättä kannata rynnätä heti tilaisuuden tullen.
– Hiihdän nykyään ensimmäiseen juottopisteen ohitse. Siihen on parikin syytä. Yhtäältä ensimmäisellä pisteellä on melkoiset ruuhkat. Toinen seikka on se, että kyllä sitä yleensä jaksaa hiihtää seuraavalle tankkauspaikalle, vaikka olisikin ohittanut ensimmäisen pisteen. Tankkauspaikkoja on matkan aikana kuitenkin seitsemän kilometrin välein, nuori kestävyysurheilija opastaa.
Massahiihdon klassisiin neuvoihin lukeutuu tietenkin varoitus yltiöpäisen vauhdin kohtalokkuudesta.
– Vauhti tappaa, ei matka, Anniina Potkonen tietää.
Pirkan Hiihdon ei tarvitse olla totista puurtamista, mutta siihen kannattaa silti valmistautua.
– Harjoituslenkkien pituuksia kannattaa nostaa pikku hiljaa. Esimerkiksi 30 kilometrin harjoitus on varsin sopiva Puoli-Pirkkaan tähyävälle. On myös tärkeää hiihtää vaihtelevissa maastoissa, eikä vain esimerkiksi tasaisella.
Pirkan Hiihtoon tähyävän kannattaa muistaa riittävä harjoittelu myös lumettomana aikana.
–Kaikki hapenottokykyä kohentavat treenit ovat paikallaan. Vaikka en ole itse mikään juoksun ystävä, on pakko myöntää, että juoksu kehittää hapenottokykyä erinomaisesti.
Pirkan Hiihto on Anniina Potkoselle ensisijaisesti kilpailu – tosin juuri tietyntyyppinen mittelö.
– Kilpailen Pirkassa itseäni vastaan, hän kiteyttää.
Jari-Pekka Korvola
