Pirkanmaan harvat sokerijuurikkaanviljelijät löytyvät Pälkäneeltä Kaitamontien tuntumasta. Markku Koskelo ja Jaakko Rönni vaalivat juurikaspitäjän mainetta silloinkin kun toiset ovat siitä luopuneet. Tehtaiden lopettaminen ja ajomatkan pidentymisestä johtuvat kustannukset ovat pääasiallinen syy viljelyinnon vähentymiseen.
– Maamme ainoalle sokerijuurikastehtaalle Säkylään kerättiin viime vuonna satoa 13700 hehtaarilta, kertoo alueen viljelyneuvonnasta vastaava konsulentti Marita Montala.
Saavutettu keskisato oli 46 tonnia hehtaarilta. Sokeripitoisuuteenkin, joka oli 16,5 prosenttia, oltiin tyytyväisiä. Tilaa kohti viljelty juurikasala oli keskimäärin 16,9 hehtaaria.
Ajat muuttuvat
Ajat ovat muuttuneet: puolivuosisataa sitten viljeli Pälkäneellä sokerijuurikasta 71 viljelijää. Viljelyalan oli 49 hehtaaria. Runsas maatalouskerholaisten joukko oli kerhopalstoineen lisäämässä viljelijälukua. Samalla kerho koulutti yritteliäistä nuorista uusia juurikkaanviljelijöitä.
Naapurissa Luopioisissa oli runsaan kymmenen hehtaarin juurikasalaa viljelemässä 24 viljelijää. Sahalahden ja Kuhmalahden jäykillä maalajeilla jäi viljelijäluku alle kymmenen ja pinta-ala noin viiteen hehtaariin. Kangasalla suuntautui peltojen tuotos paljolti läheisen kaupungin tarpeisiin. Sokerijuurikasta viljeli siellä 17 tilaa yhteisalaltaan 17 hehtaaria.
Keskitason sokeripitoisuus
– Viime vuonna Lassilan tilalla Kaitamossa viljeltiin juurikasta 17,3 hehtaarin alalla, kertoo talon isäntä Markku Koskelo.
Keskisato tilalla oli lähes 52 tonnia hehtaarilta. Juurikkaita toimitettiin 25 rekkakuormallista Säkylään sokeritehtaalle. Kun juurikkaan multapitoisuuskin oli kohtuullinen, jäi puhtaan juurikkaan osuudeksi noin 900.000 kiloa.
– Sääolot olivat juurikkaan kasvulle ja vielä sadonkorjuullekin melko edulliset, Koskelo kertoo.
Eräällä lohkolla lähinnä naatin kasvua häiritsevä lamularia-sientauti pudotti satotulosta. Taudin torjunnassa viljelylohkojen säännöllinen vaihtaminen on paras keino, isäntä tietää. Lähes sama ala on suunnitelmissa viljellä myös tulevana kesänä.
Jaakko Rönni kertoo juurikasalan olleen viime vuonna yhdeksän hehtaarin tuntumassa. Hänelläkin nousi satotulos noin 50 tonnin hehtaarilta, mihin pitää olla tyytyväinen. Myös sokeripitoisuus juurikkaissa oli tehtaan keskitasoa. Sokerijuurikkaan hintaneuvottelut ovat vielä käynnissä ja ne osaltaan ratkaisevat Jaakko Rönnin tämän vuoden viljelypinta-alan.
Kalle Laakso
