Kuten tunnettua, on Tossanselällä Ruotsilassa Lovennenä-niminen niemi, Hattulan Retulankylässä Lovensaari, Sääksmäen Visavuoressa Lovenkärki ja Tossanselän toisella reunalla vielä Lovensalon kylä.
Kielitoimisto Kotusin arkistoissa samanlaisia nimiä löytyy laajemmalta alueelta, mutta Loven-alkuisten nimien painopiste on kuitenkin täällä.
Erityinen vesistöön liittyvä nimi on myös Sysmässä Lovenapaja. Mitä ovat nämä nimet, joita tänne on kasaantunut?
Kirjurien käytännöt
Asian ymmärtämiseksi on syytä ottaa huomioon eräs suomalaisiin nimiin liittynyt vanha kirjoitustapa. Ruotsinkieliset kirjurit, vaikka pyrkivätkin tarkkaan nimien merkitsemiseen, eivät tehneet eroa v- ja u-kirjainten välillä. Tämä aiheutti toisinaan jopa nimen muuttumisen, mistä tuttu esimerkki on Eräjärveltä, jossa kylännimi Viheriälä on kirjoitusvirheen johdosta muuttunut muotoon Uiherla.
Lokit nimenantajina
Kun vanha huolimaton kirjoitustapa tiedostetaan, voidaan Loven-alkuisia nimiä ymmärtää aikaisempaa paremmin. Niinpä esimerkiksi Lovenkärki on lähtöisin loue-sanasta, joka sanakirjan mukaan tarkoittaa isokokoista lokkilintua, luultavasti kala- tai harmaalokkia, eli nimi on sisällöltään ”lokinkärki”.
Aikanaan selvitin tätäkin nimikysymystä. Keskustelin asiasta myös visavuorelaisen asukkaan kanssa. Tällöin kävi ilmi, että paikan entinen nimekäs asuja Yrjö Suomalainen oli kirjoittanut kertomuksen ”Loven ukosta” ja sijoittanut kertomuksen tapahtumat Visavuoren niemenkärkeen.
Sen kalliosta löytyi jopa todellinen lovikin, mikä olisi innoittanut tarinan kirjoittajaa. Nimen väitettiin syntyneen kertomuksen perusteella eikä päinvastoin kuten minä ehdotin.
Tästä huolimatta olen päätynyt näkemykseen, että kaikki vesistöjen yhteydessä ja varmaan ainakin osa myös harvinaisista kuivan maan Loven-alkuisista nimistä on saanut alkunsa lokkien esiintymisen perusteella. Paitsi…
Saarikylien Lovensalo
Saarikylien Lovensalon nimi on toista maata. Ei ole näet todennäköistä, että kokonainen kylä sentään olisi nimetty lokkien mukaan.
Lovensalon asutusta tunnetaan 1400-luvulta alkaen. Asukkaana oli tuolloin Olavi Lowiss, joka tiedetään sen perusteella, että hänet on kirjoitettu Kangasalan miesten joukkoon takuumieheksi niin sanotun Davidin kapinan loppuselvitysten yhteydessä. Takuukirja allekirjoitettiin vuonna 1439.
Historioitsija Seppo Suvanto on arvellut Lowissin olleen Lovensalosta ja samaan viittaa Hans Hanssonin Ylä-Satakunnan kihlakunnankartta vuodelta 1650, jolta kylännimi oli luettavissa muodossa ”Lowissalo” tai ”Lowessalo”. Tällaisena kartta oli vielä 1990-luvun alussa ja siitä nimestä nykyinen kylännimi on muotoutunut.
Lovensalon historiassa esiintyy toisaalta sama leväperäisyys kirjoitusmuodossa, mistä edellä kerroin. Vuosisatojen takaisissa teksteissä kuten 1500-luvun neljänneskuntaluettelossa on säännöllisesti nimen muoto ”Louansalo”.
Lowissin esiintyminen kangasalalaisten miesten joukossa ei ollut erityisen outoa, sillä vasta 1400-luvulla pitäjien rajoja (talojen sijoittumista kuhunkin pitäjään) oli täällä alettu tarkemmin käymään. Viranomaisetkaan eivät aina olleet selvillä tai tehneet edes päätöstä, mihin pitäjään mikin talo kuului ja varsinainen hallintopitäjälaitos oli hyvin nuori.
Toisaalta – jo pääseminen tai joutuminen tuohon asemaan kapinallisten joukossa, kertoo merkittävästä asemasta yhteisössään. Kapina oli suunnattu paitsi verotusta etenkin korkeita virkamiehiä ja aatelistoa vastaan, joka pyrki laajentamaan eräomistuksiaan talonpoikien kustannuksella.
Lovensalon Tossa tunnettiin myöhempien lähteiden perusteella merkittävänä erätalona ja tämä ominaisuus talolla ilmeisesti oli jo Olavi Lowissin aikaan.
Olavi Lowiss oli siis ensimmäinen tunnettu asukas Lovensalossa 1400-luvun alkupuolella. Runsaat sata vuotta myöhemmin, kun Tossa-niminen talo tuli kuvioihin mukaan, oli maakirjaan merkitty asukkaaksi Olavi Olavinpoika. Etunimiyhteys oli olemassa, mutta se ei välttämättä tarkoita sukuyhteyttä. Tosin sekin on saattanut säilyä, mutta siitä ei vain ole saatavissa tietoja.
Suomenkielestä ei löydy vihjettä, entä kaukaisista murteista?
Mistä voisi löytää alkulähteen nimille Lowiss ja Lovensalo?
Melkein kaikki muut Davidin kapinan takuumiesten nimet on tunnistettavissa, mutta ei kovin vieraan oloista Lowiss-nimeä. Todettakoon kuitenkin vaikkapa kuriositeettina, että lyydiläisalueelta ”Sandalanjärven” seudulta on löytynyt ilmaisu lovistsanabajad kalastajanapaja.
Lovets tarkoittaa kalastajaa. Sanojen samannäköisyys ja kalastajan ammatti houkuttelevat ajattelemaan mahdollista yhteyttä niiden välillä.
1400-luvulla tuottoisan turkismetsästyksen aika alkoi saaliseläinten vähentymisen myötä olla vähitellen ohi. Painopiste oli yhä enemmän siirtymässä kalastukseen, vaikka se ei yhtä tuottoisaa ollutkaan. Kuitenkin erämailta hankittiin yhä runsaasti tätä riistaa ja etenkin kuivattu hauki oli myös kysytty vientiartikkeli. Siispä kalastajan taidot olivat tarpeen.
Erämaat olivat yksityisomistuksessa ja niillä voitiin käydä kauppaa, niitä voitiin vaihtaa ja niin edelleen. Tästä löytyy selitys, jos jotakuta ihmetyttää Lowissin mahdollinen siirtyminen Ylä-Satakunnan erämailta sydänhämäläisten omistamille alueille, joilta Olavi Olavinpoika sittemmin tavataan.
Lopuksi tekee mieli tehdä vielä yksi ehkä hämmentäväkin kysymys, johon en tosin vastausta edes odota: Voisiko puolestaan – kun muistetaan kirjurien sekoilu v- ja u-kirjaimilla – loue- ja lovets-sanoilla olla jokin kaukainen yhteys? Kalastajahan lokkikin on!
Pentti Kalliovalkama
