Tulevaisuuden Suomesta huolehtivat tämän päivän lapset. Siksi tämän päivän päättäjien tulee kuunnella lasten ääntä tarkalla korvalla.
Pelastakaa Lapset ry julkaisi maanantaina 23.3. Lapsen ääni -kyselyn. Kyselystä käy ilmi, kuinka vähävaraisten perheiden lapset ovat eriarvoisessa asemassa muihin verrattuna.
Kyselyn mukaan 80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista koki mahdollisuudet harrastaa rajallisiksi ja 71 prosenttia on joutunut jäämään perheen taloudellisen tilanteen takia pois harrastuksista. Köyhyyden vuoksi lapsilta jää väliin syntymäpäiväjuhlia ja luokkaretkiä sekä heitä kiusataan enemmän.
Köyhät lapset kokevat saavansa liian vähän huomiota aikuisilta eivätkä he koe saavansa ääntään kuuluviin. Aikuiset saattavat myös puhua liikaa lasten äänellä uskoen toimivansa lapsen parhaaksi. YK:n loppuraportissakin todetaan, että Suomella on petraamista pienten lasten mielipiteiden huomioon ottamisessa.
Lapsista, jotka saavat osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon, kasvaa vahvoja, osallistuvia tulevaisuuden aikuisia. Nyt lapset kokevat mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin heikoiksi. Nämä lapset saavat heikommat työkalut köyhyyttä vastaan ja ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä.
Onko tilanne tällä hetkellä se, että lapsen ääntä kuullaan vasta, kun tilanne on kriisiytynyt? Säästöjen aikana suositaan vain pakollisten palveluiden tuottamista, kun avainsanat olisivat ennaltaehkäisy ja pitkäjänteisyys, joiden toteuttaminen hyödyttäisi yhteiskuntaa ja ennen kaikkea lasta ja hänen perhettään.
Ensiapukurssilla ohjeistetaan, että onnettomuustilanteissa ensiksi tulee auttaa niitä uhreja, jotka ovat hiljaa. Työ eriarvoistumista vastaan tulee aloittaa niistä hiljaisimmista lapsista, joiden ääni jää nyt kuulematta. Paremmassa asemassa olevat saavat äänensä kyllä kuuluviin. Kuka kuulee hiljaisia? Se on meidän tämän päivän aikuisten tehtävä.
Jouni Ovaska
Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja
