Keskuskauppakamarin masinoima velkakello (Helsingin Sanomat 24.2.) on ollut yksi eduskuntavaalien populistisimmista tempauksista. Totta on se, että velkakello tikittää, mutta miksi se tikittää?
Suomi joutuu ottamaan lähes yhtä paljon lisää velkaa kuin mitä se joutuu maksamaan työttömyyskuluja. Velkakellon tikitystä ei suinkaan hidasta kokoomuksen tai keskustan esittämät valtiovarainministeriön laskelmiin pohjautuvat noin kuuden miljardin leikkausten toteuttaminen ensi vaalikaudella.
Leikkaukset johtavat kotimaisen kysynnän laskuun ja työttömyys näin vain pahenee. Lisävelkaa tarvitaan taas työttömyysmenojen kattamiseen. Tässä ei ole mitään järkeä. Suomen kilpailukyky ei parane sillä, että leikataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.
Vasemmistoliitto on rohjennut haastaa ”ainoan oikean” talouspolitiikan. Viimeisten viikkojen aikana puolueen esittelemä elvytyslinja on alkanut saada tukea merkittäviltä tahoilta. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta tuki näkemystä artikkelilla Talous- ja yhteiskunta-lehdessä.
Haaparannan mukaan euroalueen ongelma on kokonaiskysynnän vähyys. Elvytyksen sijaan Euroopassa on leikattu menoja ja nostettu veroja. Nämä toimet ovat heikentäneet tuotantoa ja lisänneet merkittävästi työttömyyttä. Professori Haaparannan julkitulon jälkeen ovat niin Aalto-yliopiston Sixten Korkman ja Matti Pohjola, Helsingin yliopiston Juha Tervala, Tampereen yliopiston Matti Tuomala ja Danske Bankin Lauri Uotila tuoneet esiin samoja ajatuksia kuin Haaparanta.
Pelottelu Suomen valtion velkamäärällä on tarkoitushakuista. Kun otetaan huomioon eläkerahastot, Suomen velkasumma on negatiivinen. Suomella on siis nettovarallisuutta, eikä lainkaan julkista velkaa, jos rahastot huomioidaan.
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on varoittanut talousennusteessaan, että mikäli julkisia menoja leikataan ensi vuonna noin prosentilla bkt:stä, niin talouden kasvuvauhti alenee alle puoleen ja työllisten määrä vähenee noin 24000. Tästä seuraa julkisten menojen leikkaustarve, joka tarkoittaa mm. työttömyys- ja sosiaalietuuksien indeksien jäädyttämistä, suurempia luokkakokoja kouluissa ja vanhustenhuollon resurssien edelleen karsimista.
Suomi voisi PT:n mukaan parantaa talouttaan julkisilla investoinneilla infrastruktuuriin. Investoinnit vauhdittavat PT:n mukaan talouskasvua parhaimmillaan juuri nyt, koska työ- ja kulutusmarkkinoilla on tilaa ja korot ovat matalalla.
Nyt käytävissä eduskuntavaaleissa on kyse siitä saadaanko tähän maahan eduskunta ja hallitus, joka uskaltaa toteuttaa toisenlaista talouspolitiikkaa kuin mitä on tehty kahdeksan vuotta kokoomuksen johdolla. Tarvitaan suunnan muutos. Ellei suunta muutu olemme Kreikan tiellä eli osa kansasta tulee kärsimään suoranaista pulaa ja maamme velkaantuu lisää. Elvyttävä talouspolitiikka on maamme taloudelle välttämättömyys.
Rauno Kesseli
kansanedustajaehdokas, vasemmistoliitto
Ylöjärvi, Pirkanmaa
