Melkein kaikissa suomalaisissa kirkoissa soi Kangasalla valmistetut urut. Ehdittiinhän Kangasalan urkutehtaassa valmistaa vuosien 1844-1983 aikana yli tuhat urkua.
Se, että Kangasalasta alun alkaen tuli urkutehtaan tyyssija, on monien pitäjän kannalta onnellisten yhteensattumien summa.
Tarvittiin Tukholmaan urkujenteko-oppiin päätynyt ruotsalainen talonpoika Anders Thule, joka lähetettiin ensin Ouluun tekemään urkuja, minkä jälkeen työtilaukset veivät hänet Turun kautta Inkooseen. Siellä Thule tutustui Tammisaaressa apupappina toimineeseen Johan Teleniukseen, joka oli tullut silloiseen työpaikkaansa Kangasalta.
Anders Thule sai Teleniusten kautta tietää, että Kangasalan kirkossa olisi työtä tarjolla urkujentekijälle. Jo aiemmin urkujentekodiplomin saanut Thule otti työtarjouksen vastaan ja lähti vaimonsa kanssa Kangasalle. Kivikirkon ensimmäiset urut valmistuivat vuonna 1845.
Uudessa kotipitäjässään Thule perusti verstaan Markkulan taloon ja valmisti siellä urkuja. Tilauksia sateli ympäri maata niin, että 58-vuotiaana kuolleen Thulen johdolla valmistui yhteensä 36 urut.
Verstaasta tehdas
Anders Thule ehti kouluttaa alalle Axel-poikansa ja pienen ammattimiesten joukon. Toisen polven urkuyrittäjä Axel Thulen liiketoimia helpottivat rautatieyhteyden ja postiaseman saaminen Kangasalle.
Axel Thulen aikana tehtaaksi nimetty verstas paloi, minkä jälkeen hän rakensi heti uuden tiilestä. Hänen johtajakaudellaan Kangasalla valmistettiin yhteensä 200 urkua.
Suvun kolmas urkutehtailija oli Axel Thulen Martti-poika, joka vuonna 1906 yhdessä veljiensä kanssa muutti sukunimensä Tulenheimoksi. Martti Tulenheimo kasvatti tehtaan Pohjoismaiden suurimmaksi. Tuona aikana valmistuivat muiden muassa Turun Tuomiokirkon 67-kertaiset urut.
Sotavuosina urkujen rakentaminen hiipui yhteen soittimeen vuodessa. Urkujen sijasta tehtaassa valmistettiin kranaatteja ja ruumisarkkuja. Martti Tulenheimo kuoli vuonna 1945. Sotien jälkeisenä vaikeana aikana, jolloin puutetta oli rahasta ja tavarasta, Martti Tulenheimon Pertti-poika opiskeli ja hänen äitinsä johti tehdasta.
Kilpailu alalla koveni, kun kauppa alkoi vapautua Euroopassa. Saksalaisten ja tanskalaisten kilpailijoiden puristuksessa Pertti Tulenheimo joutui tekemään urkuja kannattamattomaan hintaan. Hän ei kuitenkaan tohtinut laittaa pois työväkeään.
Kangasalan urkutehtaan toiminta ja tuotanto hiipuivat niin, että Pertti Tulenheimon Torsti-pojan osaksi tuli hakea yritys konkurssiin vuonna 1983.
Aktiivisia vaikuttajia
Urkutehdas oli vuosikymmenten ajan merkittävä työllistäjä Kangasalla. Myös sen johtajat ovat olleet mukana päättämässä kunnan ja osin myös koko maan asioiden hoidosta.
Axel Thule oli puheenjohtajana ensimmäisen Kangasalle perustetun kansakoulun johtokunnassa ja kuntakokouksissa. Hän oli myös talonpoikien edustajana säätyvaltiopäivillä vuonna 1905.
Samaan aikaan kun Martti Tulenheimo kasvatti urkutehtaan Pohjoismaiden suurimmaksi, häneltä jäi energiaa yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Hän kuului Kangasalan kirkkovaltuustoon ja kunnanvaltuustoon, oli mukana muiden muassa nuorisoseuran ja palokunnan toiminnassa sekä oli perustamassa Kangasalan Sanomia.
Martti Tulenheimon Eeva-vaimo vaikutti siihen, että Kangasalle perustettiin oppikoulu 1921. Heidän poikansa Pertti Tulenheimo hoiti myös kunnallisia luottamustoimia.
Urkutehtaan vaiheista ja sen johtajasuvun merkityksestä Kangasalan kunnan kehittymiselle luennoi Professori Raimo Seppälä Kangasalan kirjastossa viime viikolla.
