Sappee voi tehostaa lumetustaan

Heikki Arvelan johtama kalastuskunta istuttaa Sappeenvuoren ympärillä välkehtiviin pikkujärviin kalaa yli 2000 eurolla vuodessa. Varat istutuksiin saadaan järvestä vettä ottavalta hiihtokeskukselta.

Sappeen hiihtokeskus voi tehostaa lumetustaan ja lisätä vedenottoa Iso Arajärvestä. Aiemmin laskettelurinteisiin on saanut tykittää enintään 180 000 kuutiota vettä laskettelukauden aikana. Uuden luvan mukaan hiihtokeskus voi ottaa kauden aikana 200 000 kuutiota.

Myös maksimiottomäärät nousevat. Tähän saakka pumput ovat imeneet korkeintaan 120 litraa sekunnissa. Uudessa luvassa maksimi nousi puolitoistakertaiseksi.

Aluehallintoviraston lupa on kymmenvuotinen. Sappee olisi toivonut pysyvää vedenottolupaa, mutta lupaviranomainen haluaa seurata järven pinnan vaihtelua sekä Iso Arajärvestä Sappeenjärveen johtavan Arakosken virtaamia.

 

Pinta laskee hieman lumetuskaudella

Sappeenjärven pinta on keskimäärin 97,1 metrissä. Sappeen on lopetettava vedenotto, jos pinta laskee alle 96,75 metrin.

Lumetusveden otto laskee alkutalvesta Iso Arajärven pintaa reilulla kymmenellä senttimetrillä. Vedenoton vaikutus korostuu vähävetisinä vuosina. Talvina 2008–2009 ja 2012–2013 pinta laski 30–45 senttimetriä. Toisaalta talvella 2007–2008 järven pinta nousi vedenotosta huolimatta 23 senttimetrillä. Silloin lumitykeille otettiin vain 88 500 kuutiota vettä.

Tavanomaisena talvena lumetukseen käytetään vettä runsaat 100 000 kuutiota. Tarvittavan veden määrä riippuu sääoloista.

Kaudella 2013–2014 rinteiden lumipatja oheni niin, että sitä piti paikata talven aikana. Vettä otettiin ennätykselliset 171 190 kuutiota. Siitä huolimatta järven pinta laski vain 15 senttimetrillä, sillä rinteitä sulattaneet sateet ja niiden sulamisvedet nostivat myös järven pintaa.

Yleensä lumetus kestää noin kuukauden marraskuun alusta alkaen. Uuden pumppaamon ja uusien paineilmatykkien käyttöönotto vähensi muutama vuosi sitten lumetuspäivien määrän 30–40:een. Aiemmin lumen tekeminen kesti puolitoista kertaa kauemmin.

Lumetuskauden jälkeen vettä otetaan öisin pieniä määriä paikkauslumetukseen. Yleensä se jatkuu tammi–helmikuulle, joskus myös maaliskuulle saakka.

 

Vedenotto ei vaikuta kesän virkistyskäyttöön

Uuden vedenottoluvan ansiosta Sappee voi asentaa pumppaamoilleen toiset syöttövesipumput ja nostaa maksimitehon 180 litraan sekunnissa. Maksimitehoa tarvitaan lähinnä kehnoina talvina: silloin pakkasjaksot voidaan hyödyntää lumen teossa tehokkaammin.

Iso Arajärven rannan maanomistajat eivät vastustaneet Sappeen vedenottolupaa. Ainoassa muistutuksessa kannettiin huolta siitä, ettei pinta laske liian alas ja Arakoski pääse kuivumaan tai jäätymään talvella.

Jos järven pinta pääsisi laskemaan luvan sallimaan alarajaan, virran suulla olisi vettä 30 senttimetriä. Alaraja on 96,75 metriä, mutta pinta ei ole talven aikana laskenut koskaan alle 97 metriin. Veden korkeutta on seurattu siitä alkaen kun laskettelukeskus alkoi ottaa vettä 1980-luvun lopulla.

Sappeen ottama vesimäärä on noin kaksi prosenttia siitä mitä järvestä virtaa Arakosken kautta. Vedenotto alentaa pintaa talvella, kun järvi on jäässä ja virkistyskäyttö vähäistä. Kesän pinnankorkeuksiin tai virkistyskäyttöön vedenotolla ei ole vaikutusta.

44 hehtaarin kokoinen Iso Arajärvi on matala. Syvimmässä kohdassa on vettä seitsemän metriä ja keskisyvyys vain 2,75 metriä. Alapuolinen Sappeenjärvi on samankokoinen, mutta hieman syvempi.

Iso Arajärvi oli rehevöitynyt jo ennen kuin hiihtokeskus valmistui 1980-luvun lopulla. Sen jälkeen fosforipitoisuus on pysynyt ennallaan. Rinteiden lumesta suuri osa haihtuu keväisin ilmaan ja imeytyy maaperään. Lisäksi rinteiden kasvillisuus vähentää sulamisvesistä järveen päätyviä ravinnehuuhtoutumia.

Iso Arajärven suoperäisessä vedessä on paljon humusta. Ongelmana on kesäaikaan hapeton pohja. Järvi on hyvä kala- ja rapuvesi. Sappee maksaa vedenoton vuoksi osakaskunnalle korvausta, jonka turvin järveen istutetaan arvokalaa. Muun muassa siika viihtyy järvessä, mutta taimenen lisääntyminen ei ole onnistunut Arakoskessa.

Hybriditykki puhaltaa veden kovalla paineella ilmaan, ja paineilma pilkkoo veden mikropisaroiksi. Lumeksi vesi muuttuu muutaman kymmenen metrin matkalla maahan. Uusi tekniikka on lyhentänyt lumetuskautta.