Monien mielestä otsikkovoi olla vitsi, mutta voi olla, ettei se olekaan.
Viiniä on juotu vähintään 8000 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Välimeren rannoilla viinistä tuli suosituin juoma.
Etelänaapurimaassa Virossa tuotiin viinitaimet ensimäistä kertaa Saksan munkkien perustamiin luostareihin 1200-luvulla. Viron kartanoiden kasvihuoneissa viinirypäle oli ihan tavallinen kasvi. 1930-luvulla tulivat viiniköynnökset myös virolaisten maatiloille, jossa niitä kasvatettiin pääasiassa eteläseinustalla.
Ostin viime vuonna ensimmäiset suomen viinirypäleet (kasvihuoneessa kasvatettu) elokuun alussa Kangasalan torilta. Ne olivat tosi herkkuja, paljon maukkaampia kuin kaupan hyllyltä ostetut. Tosin hintakin oli kaksinkertainen.
Suomessa hyvin tunnettu lajike on latvialainen Zilga, joka kestää -40 astetta pakkasta.
Viiniköynnöksiä voi istuttaa avomaalle, eteläseinustalle tai kasvihuoneeseen. Kasvihuoneessa köynnöstä voi kasvattaa vaikka Rovaniemellä, avomaalla sen sijaan pärjäävät vain muutamat lajikkeet. Kaikki on kiinni mikroilmastosta. Rypäleterttu vaatii lajikkeesta riippuen tietyn lämpösumman, että se ehtisi kypsyä. Suomen olosuhteisin sopivia lajikkeita on useita, mutta aloittelijalle varmin vaihtoehto on Zilga. Zilgan etu on lisäksi se, että hoito on helppoa, ja jos jotakin jää tekemättä, satoa tulee silti.
Viinitarhurin tärkeämmät työt ovat leikkaus ja talveksi suojaaminen. Leikkaustapoja on useita, mutta on pakko ottaa huomion, että kukkasilmut ovat viime vuoden versoilla. Usein tehdään virhe, että poistetaan ne ja ihmetellään, miksi köynnöksellä ei ole terttuja.
Avomaalla Suomessa kasvatetaan viinirypäleitä pääasiassa viinivalmistukseen. Seinustalla ja kasvihuoneessa sato tulee myös pöydälle.
Tuleeko joskus Suomesta viinikasvatusmaa? Usan pohjoisvaltioissa ja Kanadassa (usein -40 pakkasta) on
tullut viininkasvatuksesta merkittävä elinkeino. Muistuttaisin, että myös perunan tulo pelloille aikoinaan
oli aika vaikeaa.
Istutuskausi on nyt alkanut. Minkälaisia lajikkeita kannattaisi sitten hankkia? Ensimmäinen on tietysti Zilga, joka sopii myös kasvihuoneeseen. Pakkaskestävät Beta, Hasanski Sladki ja Jubilei Novgoroda. Eteläseinustalle sopivia on useimpia, koska niitä on periaatteessa hyvin helppo talveksi peittää. Kasvihuoneeseen sopivia on kymmeniä.
Mistä saa tietoa? Suomessa on ilmestynyt muutamaa kirjaa Juhani Karvoselta. Suomen Viininkasvattajat ryn kotisivuilta löytyy myös tietoja, surffaamalla netissä on paljon englantikielistä tietoa. Mutta paras oppi tulee kantapään kautta ja toisilta viljelijöiltä. Niitä, joilla on viiniköynnös jopa kasvamassa, on yllättävän paljon.
Kannattaa kokeilla!
Raimo Saar
