Pälkäneläisen juhlatalo Villa Pinteleen keittiö muuttui reilu vuosi sitten lähiruokaguru Heikki Ahopellon valtakunnaksi. Ahopellon keittiö loihtii hääväelle, yritysvieraille ja muille ryhmille tilaisuuden huipentavan juhlapöydän lähiseudun antimista. Täällä valmistuvat myös Kangasala-talossa tarjoiltavat lähiherkut, joilla kulttuuritalo erottuu muista vastaavista taloista.
Kangasala-talon keittiötä ei varusteltu ruuan laittoa, vaan tarjoilua varten. Tarjottavat tehdään siellä vain poikkeustapauksissa.
– Täällä on kaikki mitä kokki tarvitsee, Ahopelto esittelee keittiötä, jonka ikkunasta voi katsella ruuan lähteille, maalaismaisemaan.
Ahopelto on ihastunut Villa Pinteleen kokonaisuuteen. Rannasta on löytyvät edustavat savu- ja sähkösaunat paljuineen. Päätalo tarjoaa tunnelmalliset ja toiminnalliset tilat muutaman kymmenen hengen ryhmälle. Aittoihin mahtuu majoittumaan parikymmentä henkeä.
– Talossa on ollut 70 hengen tilaisuuksia ja entisestä hevostallista rakennettuun Vaarin Baariin mahtuu 150 henkeä. Lisäksi pihaan saa teltat niin, että kesäaikaan onnistuu jopa 300 hengen juhlat, Ahopelto kertoo.
Villa Pintele on mahdollistanut myös ”pitotarveviljelyn”. Juhlatalon pelloissa kasvatetaan itse keittiöllä tarvittavia yrttejä ja vihanneksia.
Saunoja ja paljuja lämmittäessään Ahopelto on ideoinut, miten Villa Pintele löydettäisiin muulloinkin kuin kesäviikonloppuisin. Ne alkavat olla hääseurueille täyteen buukattuja jo ensi vuodenkin osalta.
Lähiruokaa ja -rockia
Heikki Ahopelto ei malttanut pysyä omalla tontilla Kangasala-talossa, vaan hänen Torstaiklubinsa ovat tuoneet taloon uusia esiintyjiä ja kuulijoita. Lavalla on nähty huippukokoonpanoja, joilla kaikilla on jokin kytkentä Kangasalaan.
Ahopelto tarjoaa klubeillaan musiikin lisäksi iltapurtavaa lähiruokahengessä. Kuulijat löysivät klubit sen verran mukavasti, että Ahopelto on uskaltanut buukata syksyä. Ensimmäiset puolen tusinaa esiintyjää on jo lyöty lukkoon.
– Olen hurahtanut kantri- ja bluegrass-henkiseen juurimusiikkiin. Mutta ei klubille voi tuoda pelkkiä omia suosikkejaan, vaan kevään ja syksyn ohjelmistot ovat kokonaisuus. Jos esimerkiksi on jo yksi kova irkkubändi, niin en enää ota toista, Ahopelto kertoo.
Torstaiklubit päättyivät Kangasala-talossa toukokuun lopussa. Juhannustorstaina sama malli rantautuu parannettuna painoksena Villa Pinteleeseen. Ahopelto järjestää 18. kesäkuuta Villa Pintele Woodstockin, jossa ensin syödään hyvin lähiruokabuffetista ja sitten kuunnellaan musiikkia.
– Vaarin Baariin mahtuu 150 kuulijaa. Lippuja myydään sen verran joko ruualla tai ilman, Ahopelto kertoo.
Sekä ruoka että musiikki tulevat läheltä. Seudulta löytyy niin paljon huippumuusikoita, että Ahopelto törmäsi ohjelmaa kasatessaan runsaudenpulaan.
– Pelkästään Masa Orpanan, Kusti Vuorisen ja Riku Poramon kaltaisilla soittajilla on niin monta kokoonpanoa, että niillä pärjäisi monta kesää.
Paljon uutta ideoiva Ahopelto pyrkii luomaan pysyviä asioita. Torstaiklubin ja sen maalaisversion kohtalon ratkaisevat kävijät.
– Jos väki tykkää, niin ilman muuta vastaavaa järjestetään lisää. Toivottavasti ihmiset innostuvat lähtemään juhannuksen tai loman alkajaisiksi liikkeelle.
Tilaisuus on ikärajaton, sillä Villa Pinteleessä ei ole anniskeluoikeuksia. Taloa on helpompi myydä häätaloksi, kun kävijät voivat tuoda mukanaan omat juomat.
Lähiruokaguru kehittää valmisruokaa
Heikki Ahopelto tunnetaan siitä, että miehellä on koko ajan vireillä uusia ideoita.
– Joskus minua moititaan rönsyilystä: etten ole osannut päättää mitä teen. Mutta kyllä minä olen tiennyt mitä haluan tehdä. Olen halunnut tehdä monenlaisia asioita, hän nauraa.
Ruuan kanssa hän on pysynyt aina uskollisena: televisiosta tuttu kokki on kehittänyt määrätietoisesti lähiruoka-ajatusta.
Ahopeltoa syytettiin kuitenkin takin käännöstä, kun hänen tuotteensa aikanaan rantautuivat Tampereella Prismaan ja Sokoksen herkkuun. Ahopellolle tämä ei ollut mikään ongelma. Yksi Armas-perhe ei pystynyt kääntämään ajan ratasta, joka on vienyt lähipuotien asiakkaat isompiin kauppoihin. Siksi oli parempi viedä myös lähituotteet sinne, missä ihmiset ovat. Pienen on vaikea haastaa kauppajättejä, joten hän lähti tekemään lähiruokamuutosta sisältä päin.
Nyt lähiruokafanaatikoilla riittää lisää nieleskeltävää, sillä Ahopelto aloitti kesäkuussa Saarioisten palveluksessa. Miehen kädenjälki näkyy ennen kaikkea ravintoloiden ja julkisten keittiöiden ruokapöydissä. Foodservice-toimintaa kehittävä Ahopelto osallistuu jatkossa myös Saarioisten asiakaskoulutuksiin.
– Tämä työ on suuri haaste ja hieno mahdollisuus, Ahopelto sanoo.
Tuunaamalla saa oman näköistä ja makuista
Lähiruokagurun suuhun on monesti yritetty laittaa eineskritiikkiä. Turhaan.
– Kenelläkään ei ole mitään eineksiä vastaan, jos on nähnyt, mikä niiden vaihtoehto on maailmalla. Siellä lapset syövät ruuaksi ranskalaisia ja iltapalaksi sipsejä, Heikki Ahopelto sanoo.
Laadukkaat valmisruoka-annokset ovat tulevaisuudessa yhä suurempi juttu. Mies huomauttaa, että esimerkiksi hänen suosikkituotteensa maksalaatikko on valmistettu vuosikymmenten ajan ilman mitään lisäaineita. Kuten monet muutkin valmisruuat.
Sydän-Hämeessä Saarioinen on itse asiassa lähiruokaa, sillä Sahalahdella ja Valkeakoskella valmistettavien ruokien raaka-aineet kasvavat täkäläisissä pelloissa.
Valmiit aterian osat ovat ammattikeittiöille tärkeitä. Ne mahdollistavat keskittymisen olennaiseen. Ahopelto sanoo, että esimerkiksi Saarioisten kermaperunat ovat paljon parempi vaihtoehto kuin huonosti valmistetut omat kermaperunat.
– Kyse on siitä, miten ruuan maustaa ja asettaa tarjolle. Lisäksi pienellä tuunauksella siitä saa itsensä näköistä ja makuista.
Saarioisten pesti tietää sitä, ettei Ahopellon aika riitä enää ruuanlaittoon.
– En minä nykyisinkään ole poiminut aamuisin kaikkia villiyrttejä illan ruokia varten, vaan minulla on osaava henkilökunta, joka vastaa toiminnasta. Nyt on aika jättää vetovastuu henkilökunnalle, ja keskittyä itse omaan työhön.
– Klubit kyllä jatkuvat. Tykkään livemusiikista, ja klubien järjestäminen on minulle harrastus, Ahopelto sanoo.
