Kunnallisneuvos Toimi Kaukonen jätti jälkeensä satojen kansioiden lehtileikekokoelman menehtyessään vuonna 1992. Nyt hänen poikansa Erkki Kaukonen ja miniänsä Marjatta Stenius-Kaukonen ovat alkaneet tutkia arkistoa ja siirtäneet osan kansioista Pytinkiin nähtäville.
Vuonna 1925 syntynyt Kaukonen oli kotoisin Kivennavalta ja asui Rautajärvellä. Hänen vaimonsa Irja huolehti maatilan karjasta, joten hän ehti toimia kunnan, maakunnan ja valtakunnan politiikassa sekä monissa yhdistyksissä ja yrityksissä. Lisäksi hän oli urheilutoimittaja ja muun muassa Kunnallistietojen ja Sydän-Hämeen Lehden kirjeenvaihtaja.
Kaukonen oli henkeen ja vereen keskustalainen ja tunsi puolueen johdon Kekkosta myöten. Hänen vaikutuksestaan silloisen Maalaisliiton suosio kasvoi Luopioisissa ja sen lähialueilla. Johannes Virolainen oli usein nähty vieras Kaukolassa.
– Toimi oli mukava ja laajakatseinen yhteistyökumppani. Hänellä oli näkemystä. Hän tunsi kaikki, joten mukana oli kiva liikkua. Toimi oli hyvä jutunkertoja. Jos oli tiukka tilanne, se laukesi varmasti, kun Toimi sutkautti jotakin, entinen Luopioisten kunnanjohtaja Rauno Haapanen kertoo.
Lehtileikkeitä vuodesta 1919
Lehtileikkeet on leikattu, liimattu ja lajiteltu aihealueittain ja kronologisesti eri kansioihin. Osaan Toimi Kaukonen laati sisällysluettelotkin. Esimerkiksi Luopioisten yrityksiä koskevassa luettelossa on 349 lehtijuttua.
Kaukonen kävi läpi myös vanhoja sanomalehtiä. Kunnanvaltuutetuista ja -hallituksesta on materiaalia vuodesta 1919 asti. Hän antoi paljon kansioita eteenpäin, muun muassa järjestöille. Hän kokosi Kekkosen urheilu-uran ja lahjoitti sen Tampereen UKK-instituutille.
– Silloin Suomessa ei ollut ajantasaisia urheilutilastoja. Isällä oli itse tehdyt tilastot muun muassa hiihdosta, uinnista ja painonnostosta, joita jopa alan ammattilaiset ja valmentajat käyttivät. Hänellä on monen huippu-urheilijan urasta paremmat arkistot kuin heillä itsellään, Erkki Kaukonen kertoo.
– Tulin tänne 29-vuotiaana. Myöhemmin Toimi kysyi, onko sinulla kerättynä lehtileikkeitä tältä ajalta, jonka olet täällä ollut. Vastasin, ettei ole. Hän sanoi, että minulla olisi sinulle pari kansiota. Siinä oli kaikki ensimmäisiltä kolmelta vuodeltani. Hän pärjäsi varmaan vähillä yöunilla, Haapanen sanoo.
Kansioita nähtävillä Pytingissä
– Emme halua, että kansiot jäävät vintille. Yritämme toimia välittäjinä, jotta kansiot saadaan levitettyä paikkoihin, joissa ne säilyvät ja ovat iloksi, Erkki Kaukonen sanoo.
– Arkistojen muuttaminen sähköiseen muotoon on tärkeää, siihen tarvitaan rahaa. Isän kokoamat 30 Kivennavan kansiota muutettiin sähköiseen muotoon Kivennapasäätiön avustuksella. Lisäksi pitää tehdä järjestelmä, jolla arkistoista pystyy etsimään ja löytämään, hän jatkaa.
Luopioisia koskevat kansiot on siirretty Pytinkiin, vanhalle Luopioisten kunnantalolle. Kansioita pääsee tutkimaan Luopioisten kuntainfon kautta.
Pytingissä on aineistoa entisen Luopioisten kunnan tapahtumista, päätöksenteosta, yrittäjistä ja Kukkia-seurasta. Luopioisten veteraaneista on kuvat ja tiedot.
Siellä on esimerkiksi kuntauudistuskansio, jossa kerrotaan, että Luopioisia on ehdotettu liitettäväksi Pälkäneeseen ja Sahalahtea ja Kuhmalahtea Kangasalaan jo vuonna 1968.
Lisäksi kansioita on ainakin Rautajärven, Karjalan ja valtakunnallisista asioista, mutta ne eivät ole Pytingissä. Kaukonen ja Stenius-Kaukonen eivät tiedä, mitä kaikkea arkistosta vielä löytyy – projekti on vasta alussa.
