Aapiskukko: Bensanmyyntialuetta ei saa siirtää mutta toimintaa ei saa jatkaa nykypaikassakaan

KHO asettui kaavakiistassa Ely-keskuksen puolelle

– En nyyhki, älä sellaiseen henkeen kirjoita. Mutta kyllä ketuttaa, Mirja Merikari ärähtää.

Aapiskukon yrittäjä sai hiljattain ikävää postia Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. KHO katsoi, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus teki oikein kumotessaan Pälkäneen valtuuston päätöksen Aapiskukon asemakaavamuutoksesta.

– Ely-keskus on saanut tahtonsa läpi. Sen pitäisi olla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, mutta kahdesta ensimmäisestä ei tässä tapauksessa näy merkkiäkään, Merikari sivaltaa.

KHO:n päätös merkitsee sitä, ettei polttoainejakelua voida siirtää suunnitellusti uuteen paikkaan Aapiskukon tontilla. Nykyisessä paikassaan bensanmyynti ei puolestaan voi jatkua, koska toiminnalla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa.

Merikarin mukaan polttoainemyynnin todennäköinen loppuminen ei tule olemaan Aapiskukolle kuolinisku.

– Yksi ovi sulkeutui, mutta eteenpäin mennään. Tilalle mietitään vaihtoehtoisia polttoainemuotoja.

Kiista sai alkunsa jo vuosia sitten, kun Pirkanmaan Ely-keskus ei suostunut myöntämään Nesteen Aapiskukolle hakemaa uutta ympäristölupaa nykyiselle polttonesteiden jakeluasemalle. Jotta mittarikenttä saataisiin pois pohjavesialueeksi merkityltä alueelta, päätettiin tehdä kaavamuutos, joka antaisi samalla mahdollisuuden kehittää alueen yritystoimintaa.

Ely-keskus vastasi ilmoittamalla pohtivansa pohjaveden muodostumisalueen ulottamista nykyistä huomattavasti laajemmalle alueelle ja muutoksia pohjaveden laatuluokituksiin. Sen johdosta Ely-keskus ei pitänyt kunnan tekemiä kaavaselvityksiä riittävinä ja valitti Pälkäneen valtuuston hyväksymästä kaavasta hallinto-oikeuteen, joka kumosi valtuuston päätöksen.

Kunta on nähnyt Ely-keskuksen pohjavesirajaus- ja luokitussuunnitelmien kytkeytyvän Aapiskukon tuntumaan kaavailtuun Tavasen tekopohjavesilaitokseen. Pälkäne päätti viedä kaava-asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja muistutti, että pohjavesialueen rajaa siirrettiin vuosikymmen aiemmin juuri toiseen suuntaan. Kunta myös epäilee alueen pohjaveden olevan niin sanotun ykkösluokan piiriin kuuluvaa jouduttuaan luopumaan sen käytöstä veden heikon laadun vuoksi.

Neste on jo aiemmin luvannut järjestää jakelukentälle uusimmat mahdolliset suojaukset. Lisäksi pohjaveden on katsottu virtaavan harjun suunnasta poispäin, mikä pienentää pohjaveden saastumisriskiä entisestään.

Kaikki osapuolet olivat suunnilleen samaa mieltä siitä, että polttoainejakelu pohjavesialueella ratkaistaan pääsääntöisesti ympäristöluvan eikä asemakaavan kautta. Nyt Aapiskukolla ei päästy edes kokeilemaan luvan hakemista uuteen paikkaan.

 

Vesirintamalla tapahtuu

Vajaa viikko korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen jälkeen Pirkanmaan Ely-keskus patisteli kirjeitse Pälkäneen kuntaa toimiin Aapiskukon polttoainejakelun häätämiseksi nykyiseltä paikaltaan. Ely-keskusta kiinnosti, millaista aikataulua ja toimenpiteitä kunta aikoo miettiä ja pyysi selvitystä asiasta tämän viikon torstaihin mennessä. Ympäristölautakunta päätti puolestaan kääntyä asiassa Nesteen puoleen ja pyytää Nesteeltä selvitystä jakeluasematoiminnan tulevaisuudesta. Lautakunta toivoo saavansa selvityksen viimeistään elokuun alkupuolella.

Pälkäneen kunnanjohtaja Janita Koiviston mukaan Aapiskukon alueella voidaan aloittaa uusi kaava, jos jotakin uutta tietoa pohjavesitilanteesta käy ilmi. Hieman ennen KHO:n päätöstä esimerkiksi paljastui, että rikkoutuneesta vesiputkesta on imeytynyt suuria määriä vettä maaperään aivan pohjaveden pinnankorkeutta mittaavan tarkkailuputken vieressä. Putkirikon korjaus vähensi Kinnalan vedenottamolla vedenottoa noin 50 kuutiometriä vuorokaudessa.

Seuraavaksi Pälkäneellä odotellaan, miten Aluehallintovirasto suhtautuu Tavasen lupahakemukseen.

– Jos Tavase jää lopulta toteutumatta, kuka palauttaa kaiken ennalleen? Mirja Merikari kysyy.

Yksi kommentti

  1. Suomi nousuun

    Ely-keskuksen pitäisi siis olla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Niin kauan kun ympäristöasiat kuuluvat myös ELY-keskuksille, ei Suomea saada kasvu-uralle takaisin. Viranomainen, jonka pitäisi edistää elinkeinotoimintaa, toimii toistuvasti elinkeinoyrittäjiä vastaan. Tästä on Suomessa satoja esimerkkejä. Yli-innokas suojelu johtaa maaseudun autioitumiseen ja osaltaan myös luonnonarvojen tuhoutumiseen. Hoitamattomat talot, pellot ja metsät ovat tästä oiva esimerkki mm. Pirkanmaalla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?