Tuuli riepottelee ulkopöydälle laskettua Suomen Kuvalehteä, jota Iltaruskon isäntä Kai Krohn on lukenut haastattelua odotellessaan. Lehden artikkeli vierastyövoimaa arvostavasta suomalaisesta miehestä vie keskustelun maahanmuuttoasioihin.
– Tämä mies kehuu romanialaisia osaaviksi ja ahkeriksi työntekijöiksi. Ennen suomalaismiehen tehtävänä oli häätää pois Suomesta romanialaisia, nyt hän itse on Romaniassa etsimässä työntekijöitä Suomeen, Krohn tiivistää artikkelia.
– Aika paljon Suomessa puhutaan maahanmuutosta. Tänne Suomen maaseudulle, joka ei kuole, mutta kurjistuu, olisi tulossa paljon sakkia.
Jos Kai Krohn olisi saanut päättää, maaseudulle olisi jo otettu parikymmentätuhatta syyrialaista pakolaista perheineen.
– Monet maahanmuuttajat sopeutuvat nopeasti, uskoo Krohn, joka on ollut todistamassa erimaalaisten ihmisten sopuisaa yhdessäoloa Suomessa.
Tiet kuntoon
Kai Krohn on hiljattain palannut Ranskasta, jossa hän asui vuoden siellä omistamassaan talossa. Mieluisan talon löytymiselle on oma tarinansa.
– Tieteellisellä uralla tulee paljon vastaan serendipiteettejä, tilanteita, joissa tutkija etsii jotakin tiettyä asiaa, mutta löytää jotakin muuta. Talon löytyminen Ranskasta oli vähän samanlaista.
– Etsimme taloa vaimoni Annamarin kanssa, mutta eri maasta, Italiasta. Olimme molemmat tahoillamme kokouksissa Ranskassa, lähdimme ajelemaan ja vastaan tuli Nimes-niminen kaupunki.
– Lähdimme uteliaisuudesta katsomaan, mitä Nimes pitää sisällään. Sieltä se löytyi, talo, johon ihastuimme heti.
Ranskasta Kai Krohn kaipaa ainakin maan hyviä maanteitä.
– Siellä on joka paikassa hyvät tiet. Täällä Suomessa kun lähtee Helsingistä, niin heti on vastassa huonokuntoisia teitä.
– Suomessa pitäisi investoida tiestön ja monen muunkin asian parantamiseen, hän painottaa.
Tutkimustyö jatkuu
Salmentakana asuva Kai Krohn on Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian emeritusprofessori. Virallisesti eläkkeellä oleva professori täyttää ensi vuonna 80 vuotta, mutta paloa tutkimustyöhön riittää yhä.
– Jo nuorena väitöskirjaa tekevänä tutkijana tutustuin Apesed-oireyhtymään, muiden muassa suolistotulehduksia aiheuttavaan perinnölliseen sairauteen. Vuonna 1997 tutkimusryhmäni tunnisti tuota oireyhtymää aiheuttavan geenin, joka on vaurioitunut tulehduksessa.
Helsingissä toimivan tutkimusryhmän, jota Krohn johtaa, tavoitteena on selvittää, voiko Apeced-oireyhtymää hoitaa korjaamalla vaurioitunut geeni. Tutkimusryhmän johtaja hoitaa työtään antamalla neuvoja sähköpostitse ja puhelimella. Kerran viikossa hän käy tapaamassa ryhmän jäseniä Helsingissä.
Apeced-oireyhtymä luetaan kuuluvaksi suomalaiseen tautiperimään.
– Suomalaiset ovat olleet hyvin sisäsiittoista kansaa juontuen jo siitä ajasta, kun Kustaa Vaasa lähetti kaskenpolttajia Kainuuseen. Sieltä löytyi alkujaan paljon Apeced-oireyhtymään sairastuneita.
Tässä kohtaa Kai Krohn palaa alkuperäiseen aiheeseensa, maahanmuuttoon ja esimerkkinä esille ottamiinsa syyrialaisiin.
– Suomalaiseen tautiperimään kuuluu monia tauteja. Pakolaiset voisivat toimia tämän tautiperimän liudentajina.
Lampaiden hoitoa
Päärakennukseen johtavan kotitien vartta reunustavat aitaukset, joiden asukkaat kuitenkin pysyttelevät piilossa. Tilan isäntä kertoo, että aikanaan paljon isompi kotieläinkatras käsittää nyt kaksi uuhta ja kuusi keväistä karitsaa.
– Suomenlampaiden karitsoinneissa on usein ongelmia. Karitsa on monesti tulossa väärinpäin, mutta lääkäri kun olen, osaan hoitaa sisäkäännökset itse, Kai Krohn sanoo.
– Kotiteurastus on nykyään laillista. Lihaa saadaan omaan pakastimeen ja sukulaisten, ystävien ja naapureiden pakastimiin.
Lampaiden ääniä ei talon pihaan kuulu. Sen sijaan isännän huomion kiinnittää rävähdys, jonka tuulenpuuska sai aikaan heittäessään rajusti auki kasvihuoneen tuuletusluukun.
