Taidepappilan Outo onni

– Miettiessämme mikä meille on yhteistä, joka puolelta tuli huonoja uutisia. Aloimme miettiä, mistä ihmisen onni tulee, Mari Terkomaa kertoo.

Taiteilijat Maarit Björkman-Väliahdet, Eila Ekman-Björkman, Teemu Luoto, Veera Pajulahti, Pia Pesonen, Mari Terkomaa, Ritva Touré, Jukka Tuominen ja Marina Yannopoulos päättivät koota yhteen oudot onnensa.

Espoolaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset taiteilijat päätyivät Kuhmalahdelle Ekman-Björkmanin ja Luodon tuttavuuden kautta.

Björkman-Väliahdet, Ekman-Björkman, Pajulahti ja Terkomaa ovat viisihenkisen taiteilijaryhmä CoMoScAn jäseniä. Taidepappilassa riittää tilaa, joten he pyysivät mukaan muitakin.

Pesosen ja Yannopoulousin taulut ovat jyvämakasiinissa omissa huoneissaan, muiden työt ovat sekaisin Taidepappilassa. Taiteilijoiden työt oppii nopeasti erottamaan toisistaan, vaikka heidän tyylinsä vaihtelevatkin tekniikan mukaan.

 

Haaveesta ammatiksi

Jokainen taiteilija valvoo näyttelyä vuorollaan. Terkomaa on vuorossa lauantaihin asti.

– On ihanaa olla valvomassa, tavata ihmisiä ja kuulla kommentteja töistäni. Se antaa voimaa tehdä uusia töitä. Se on syy, miksi teen tätä, ei niinkään se, ostaako joku työn, hän sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Terkomaa työskenteli myynti- ja markkinointitehtävissä. Vuonna 2007 hän meni taidekouluun ja valmistui kolmea vuotta myöhemmin. Siitä lähtien hän on työskennellyt kokopäiväisesti taiteilijana.

–Olen tyytyväinen, että uskalsin vaihtaa alaa. Tykkäsin kyllä työstäni, mutta taiteilijaksi alkaminen oli haaveeni, hän kertoo.

Terkomaalle onni tulee ympärillä olevista ihmisistä. Näyttelyn töihin hän sai inspiraation luonnosta.

– Ammennan paljon luonnosta. Minua kiehtovat vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelut, värien ja valon vaihtuminen. Tuntien ja kuukausien kuluessa sama maisema muuttuu erinäköiseksi.

 

Tarinoiden Taidepappila

Keraamikko Teemu Luoto huusi vanhan pappilan 44 vuotta sitten. Joka kesä Taidepappila täyttyy uusien taiteilijoiden töistä.

– Alussa pidettiin tarkkaa huolta, että pappilan henki säilyy. Esille laitettiin mieluummin esittävää taidetta. Nykyään linja on vapautunut ja abstraktikin käy, Luoto sanoo.

Viime vuosina Luoto on tehnyt keramiikasta enemmän ihmisiä, vaikka eläimet ovat edelleen vahvasti mukana.

– Olen tehnyt 30 vuotta eläimiä, haluan välillä tehdä jotakin muuta. Ristiriita on siinä, että ihmiset eivät halua ostaa ihmisiä vaan eläimiä.

Vuosien varrella Taidepappila on täyttynyt tarinoista. Luodolta kannattaa kysyä muun muassa alushameita tiputtelevasta pappilan hengestä, 1700-luvulla eläneen papin sivuvaimosta ja vedenkanto-performanssista.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?