Seinällä on puusta veistetty karikatyyri Urho Kekkosesta ja puun osista sahattu ja koottu kala. Pöydällä on kaksi puun oksista muotoiltua pariskuntaa. Toinen pari ovat Aatami ja Eeva, toinen Unto ja Saara Wannas halaamassa ensimmäistä kertaa.
Sotaveteraani Unto Wannaksen töiden myyntinäyttely pidettiin viime viikonloppuna. Tuotot lahjoitettiin Luopioisten veteraanien hyväksi. Samassa yhteydessä oli myös kirpputori ja kahvila, jonka tuotot menivät Luopioisten Lähetysseuralle.
– Unto oli hyvä piirtämään, joten hän alkoi kokeilla muutakin. Itsekseen hän opetteli muotoilemaan puuta. Ensimmäiset työnsä hän teki noin 50 vuotta sitten, Saara Wannas kertoi.
Unto Wannas menehtyi joulukuussa 2014. Elämänsä aikana hän teki valtavan määrän pienempiä ja suurempia töitä. Teokset ovat taidokkaita ja yksityiskohtaisia. Ne ovat vaatineet vaivaa, aikaa ja taitoa.
Huumoria ja intohimoa
– Viime vuosina reuma vei kädet, joten hän laittoi puut rautaiseen puristimeen ja sahasi, Saara Wannas kertoi.
Unto ja Saara Wannas keskittyivät kumpikin omiin käsitöihinsä. Yhteinen harrastus oli mehiläistenhoito, jonka merkeissä he alun perin tapasivatkin. Lisäksi Unto Wannas oli viherpeukalo, joten myyntinäyttelystä saattoi ostaa myös hänen istuttamiaan ruusun taimia.
– Me lapset katselimme, isällä ei ollut malttia opettaa. Mutta kädentaito periytyi, nuorena meidän kaikkien kuvaamataidonnumero taisi olla kymppi, Simo Wannas kertoi.
Unto Wannas teki enemmän koriste- kuin käyttöesineitä, mutta hän osasi tehdä myös huonekaluja.
– Monesti veistoksista löytyy huumorillista puolta. Hän näki tavallisessa puussa sellaista, mitä muut eivät nähneet. Isän harrastus ja intohimo oli saada erinäköisistä puista aikaan hienoja töitä, Simo Wannas kertoi.
