Aitoolainen Mari Kiuru nappasi mitaleja hengenpelastuksen SM-kilpailuissa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Allaslajeissa Kiuru saavutti henkilökohtaista kultaa 100 metrin räpylöillä ja pelastuspatukalla tehtävässä nuken kuljetuksessa sekä uinninvalvojan testiuinnissa. Henkilökohtaista hopeaa Kiuru nappasi 50 metrin nuken kuljetuksessa sekä 100 metrin pelastusuinnissa, joka piti sisällään uintia, sukellusta ja nuken kuljetusta.
– Lisäksi saimme viesteissä kolme kultaa ja tulimme valituksi parhaaksi joukkueeksi. Allaslajien joukkuekilpailuissa kisattiin kahdessa lajissa nopeusperiaatteella, ja viimeisimpänä lajina oli SERC eli simuloitu hätätilanne, jossa on kaksi minuuttia aikaa joukkueena suoriutua simuloidusta hätätilanteesta. Joukkuekisassa edustin Helsingin Aurinkolahtea, koska edustamastani Vesihelmestä ei ollut muita kisaajia kuin minä, Kiuru kertoo.
Helsingin Aurinkolahdessa kisatuissa rantalajeissa Kiuru voitti yhden henkilökohtaisen kullan, joka tuli pelastuslaudalla käydyssä lajissa. Rantalajeissa kilpailtiin yhteensä kolmessa lajissa, jotka pisteytettiin yhteen.
– Lopputuloksissa tulimme Aurinkolahden joukkueella hopealle, Kiuru mainitsee.
Hyvä menestys SM-kisoissa takasi naiselle paikan elokuun alussa käytäviin hengenpelastuksen EM-kisoihin Englantiin. Suomen joukkueessa kilpailee kolme miestä sekä Kiuru ainoana naisena.
– Englannissa kilpailen samantyylisissä lajeissa kuin SM-kisoissakin. Tavoitteena on tietysti mahdollisimman hyvä menestys, Kiuru miettii.
Mari Kiuru työskentelee Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ensihoitajana. Hän harjoittelee tavallisimmin Forssassa, jonka uimahallissa Vesihelmessä hän tekee uintitreeninsä.
Uintia, sukellusta, välineistöä ja juoksua
Hyvää fysiikkaa ja henkistä kanttia vaativat hengenpelastuskilpailut perustuvat auttamisaatteeseen: lajin tarkoituksena on ollut alusta asti edistää vesiturvallisuutta. Australiassa ensimmäiset kilpailut käytiin vuonna 1907, ja Suomessa ensimmäiset viralliset SM-kilpailut kisattiin vuonna 1990 Riihimäellä.
– Esimerkiksi 50 metrin kisa altaassa käydään siten, että kilpailijat starttaavat lähtötelineistä, uivat 25 metriä vapauintia, hakevat Helly-nuken altaan pohjasta, kuljettavat nukkea 25 metriä vapaauintitekniikalla ja iskevät kätensä ajanottopaneeliin, Mari Kiuru kertoo.
Monella lajin harrastajalla on kilpauintitausta, mutta mukana on myös surffareita, uppopalloilijoita ja vesipalloilijoita. Kiuru on työskennellyt vuosia sitten uinninvalvojana, jolloin hän sai myös kimmokkeen lajiin.
– Tajusin, että tässäkin lajissa voi kilpailla. Ensimmäiset SM-mitalini sain vuonna 2010 ja tuolloin pääsin kilpailemaan Egyptissä pidettyihin MM-kisoihinkin. Nyt muutama vuosi on ollut kilpailemisen kanssa vähän heikompaa, sillä olen saanut tässä välissä pari lasta. Tämän vuoden kisat olivat ensimmäiset pitkään aikaan, joihin pystyin harjoittelemaan täysipainoisesti, Kiuru kertoo.
Hengenpelastuskisoissa kilpaillaan altaassa seitsemässä, ja avovedessä yhdeksässä yksilölajissa. Lähes kaikissa allaslajeissa uintinopeus on olennaisin asia. Normaaleista uintikilpailuista hengenpelastuskilpailut eroavat teknisyydessä, sukelluksessa ja välineistössä.
– Joissain lajeissa käytetään myös räpylöitä. Lajit saattavat sisältää myös pituussukellusta tai nuken hakua pohjasta, Kiuru lisää.
Avovedessä lajit on jaoteltu rannalla kilpailtaviin juoksulajeihin, uinteihin ja välineillä suoritettaviin melontalajeihin. Avovedessä olosuhteet vaihtelevat, ja aallot sekä virtaukset haastavat kokeneenkin uimarin. Myös monipuolisuutta tarvitaan: juoksu- ja reaktionopeus, tasapaino ja melontatekniikka ovat uinnin lisäksi tärkeitä.
