Rautajärvellä pelataan rennosti kolopalloa

Hannu Lehtelä on yksi KäkiGolfin kentän ahkerimmista käyttäjistä. Putti uppoaa jo varsin mallikkaasti.

KäkiGolfin viheriöitä kohti ajellessa tie kapenee siihen malliin, että ensikertalaisella melkein jo usko loppuu. Voiko täällä metsän keskellä oikeasti olla golfkenttä?

Epäily osoittautuu turhaksi. Maalaiskentäksi nettisivuillaan julistautuva Pälkäneen ainoa golfareena on silti nimensä väärtti. Lähimmälle asfalttibaanalle on Rautajärven Käenniemeltä matkaa useita kilometrejä.

Vierailupäivänä kentällä pelataan toinen kesän viidestä kilpailusta, Mansikka Openiksi nimetty mittelö. Vajaan parinkymmenen kilpailijan joukosta pääosa on jo kiertämässä kenttää pieninä ryhminä, mutta vielä ehtii lyöttäytyä viimeisenä lähtevän ryhmän mukaan – ilman pelivälineitä toki.

KäkiGolfin 6-reikäinen kenttä sai alkunsa, kun Matti Ahvenharju tuumi, mitä tekisi omistamillaan pelloilla, jotka olivat jo 30 vuotta sitten istutettu kasvamaan koivua. Maanrakennusinsinöörinä hän päätyi raivaamaan pellot golfkentäksi. Näin alun perin Kalle Antinpojan raivaamat pellot otettiin jo toisen kerran metsältä muuhun käyttöön.

Ensimmäiset vuodet kenttä oli yksityiskäytössä, mutta viimeiset viisi vuotta KäkiGolf Klubin jäseneksi on voinut hakea kuka tahansa greencardin haltija tai klubin peruskurssin käynyt. Jäsenen mukana pääsevät palloa lyömään myös hänen vieraansa ja perheenjäsenensä ilman creencardia.

—Jäseniä oli viime kesänä noin 60 ja tämän kesän jäsenmäärä lienee suunnilleen sama, vaikka kylmä alkukesä on pitänyt osan pelaajista poissa kentältä. Sopiva jäsenmäärä olisi noin 100 henkeä, joten uusia jäsenhakemuksia otetaan mielihyvin vastaan, kertoo klubimestari Heikki Käenniemi pelaamisensa lomassa.

Kentän ja klubin hoidosta vastaavat Matti Ahvenharjun ja Heikki Käenniemen lisäksi Matin avovaimo Marjatta Asikainen kentän emäntänä ja Heikin poika Janne Käenniemi kenttämestarina.

Hyvä paikka aloittaa harrastus

KäkiGolfin yhtenä ideana on madaltaa kynnystä lajin pariin, eikä golfetiketin suhteen olla turhan tarkkoja. Jotain rajaa kuitenkin pidetään, ja niinpä toimittajalle selviää heti ensimmäisellä väylällä, että toisen lyödessä palloa ei pulista, vaan annetaan keskittymisrauha.

Lajiin tutustumista on helpotettu myös hyvin kohtuullisilla maksuilla. Klubin vuosijäsenyys maksaa vain 20 euroa ja toisella kaksikymppisellä pääsee pelaamaan koko päiväksi. Lyhennetyillä PAR3-väylillä pelaaville päivämaksu on kympin. Alle 15-vuotiailta peritään pelimaksua vain puolet.

—Haluamme antaa perheille tilaisuuden opettaa lapsille tai lastenlapsille golfin ensi askeleet. Täällä voivat niin nuoret kuin vanhemmatkin aloittelijat opetella kiireettömästi lähellä kotia tai kesäpaikkaa, lupaa Heikki Käenniemi.

Etenkin loppukesästä ja syksyllä kentällä on tilaa, sillä sesonki painottuu vahvasti heinäkuuhun. Kentän voi vuokrata myös kokonaan omaan käyttöön kokonaiseksi tai puoleksi päiväksi vaikkapa yrityksen, sukulaisten tai kaveriporukan tarpeisiin.

Käenniemi kertoo, että kentällä käy pelaamassa varsin kokenuttakin väkeä, mutta paljon myös tuoreita golfareita. Vakiasukkaatkin ovat vähitellen löytämässä kentän.

—Jäsenistä varmaan 80 prosenttia on vielä kesäasukkaita. Pikku hiljaa mukaan tulee myös paikallisia, Käenniemi iloitsee.

Kilpailuissa tietyllä reiällä kahdella lyönnillä lähimmäs reikää päässyt pelaaja saa erikoispalkintona pötkön KäkiGolfin logolla varustettuja palloja.
Timo Käenniemen voittoisaa suoritusta mittaamassa lyöjä itse (vasemmalla) ja Heikki Käenniemi.

Timo Käenniemi Mansikka Openin taitavin

Kilpailuiltana paikalla ovat pälkäneläisistä muun muassa Hannu Lehtelä ja Timo Käenniemi. Heistä Käenniemi on jo pitkään harrastanut, mutta Lehtelä on löytänyt lajin vasta äskettäin ja myöntää jääneensä koukkuun.

—Tosi hienoa touhua. Käyn täällä pelaamassa useampana päivänä viikossa, Lehtelä hehkuttaa.

Myös Käenniemi toteaa, että elämä tuntuisi peräti tyhjältä, jos ei olisi golfia.

Kilpailussa seuraamani ryhmän neljäs pelaaja Markku Nuto on varsin tyypillinen klubin jäsen.

—Olen aktiivinen harrastaja ja löysin tämän kentän kolme vuotta sitten, kun joku tuttu siitä vihjaisi. Meillä on mökki 10 kilometrin päässä ja sieltä käsin tässä on kätevä käydä. Itse käyn tietysti muuallakin vaihtelun ja täysimittaisten ratojen takia, mutta täällä on mukava opettaa lastenlapsia kaikessa rauhassa pelaamaan, Nuto kehuu.

Kilpailun edetessä käy ilmi, ettei KäkiGolfin kenttä ole suinkaan vain helppo aloittelijoiden areena. Pallot karkaavat välillä jopa tavoittamattomiin ryhmän kokeneemmiltakin lyöjiltä.

—Tämä on sellainen tarkkuuspelaajan kenttä, sillä väylät ovat kapeita, Heikki Käenniemi myhäilee.

Jälkikäteen saatoin huomata osuneeni sattumalta valioryhmän mukaan, sillä Timo Käenniemi voitti koko Mansikka Openin, Hannu Lehtelä oli toinen ja Markku Nuto jaetulla kolmannella sijalla.

 

KäkiGolfin loppukauden kilpailukalenteri:
Kukkian Itä-Länsi -golfottelu (avoin kilpailu) 23.7. kello 16
Pälkäneen avoin golfmestaruuskilpailu 8.8. kello 10 (myös klubin mestaruuskilpailu)
KäkiGolfin mestaruuskilpailu (reikäpeli) 15.8. kello 10