Haitari soi ja väkeä odottelee Kuohijoen sillalla jo reilusti ennen yhdeksää aurinkoisessa, heräilevässä kesäaamussa. Pian joku sikeäuninen saa perinteisen kostean herätyksen. Vuorovuosin jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan on perinteisessä unikeon päivän tapahtumassa viskattu jokeen vuorovuosin joko kyläläinen tai mökkiläinen.
– Eikö täällä ihmiset osaa nukkua? kyselee tapahtuman juontaja, Kuningattarenkujalla jo kymmenen vuotta mökkeillyt Markku Kuku Kulomaa.
Eipä aikaakaan, kun jokea pitkin hiljalleen lipuu soutuvene, jonka nokassa uinuu joku vielä vällyjen alla. Onko se valaskala vai vedenneito, arvuutellaan. Hiukset pilkistävät peiton alta.
Unikeolla paikalliset sukujuuret
Unikeko molskahtaa tänä kesänä kohtuulliseen viileänä pysyneeseen veteen ja uikin ripeeästi
laiturille. Vuoden 2015 unikeoksi paljastuu Anne-Maria Lukkarla-Tila. Tämän vuoden unikeko tunnustautuu olevansa sekä paikallinen että kesäasukas, vanhemmat ja isovanhemmat ovat kylältä kotoisin. Tuttuihin vesiin siis molskahdettiin.
– Kyllä näissä vesissä on mulattu, mutta kylmää oli, tuore unikeko kertoo, mutta yllyttää kaikkia silti uimaan, vaikka tietysti unikeko olisikin mielellään jatkanut uniaan.
Unikeon kastamisen jälkeen pelimanni Seppo Soittilan tahdissa lauletaan vielä yhteislauluna muun muassa Kukkian rannalla ja muutama pari laittaa valssiksikin Kukkian valssin tahdissa. Muistetaan myös edesmennyttä kyläaktiivia Aili Vuorista, joka menehtyi syksyllä. Aili Vuorinen toimi unikeon tapahtumassa usein esilaulajana. Kiitoksensa saavat myös tapahtuman järjestäjinä puuhanneet Tarja Virtanen ja Leila Lukkarla.
Ja ennen kuin päästään Veparille kahville, on vuorossa köydenvetokilpailu. Kolmen naisen ja kolmen miehen muodostamissa joukkueissa ottavat toisistaan mittaa tuttuun tapaan kyläläiset ja mökkiläiset. Ja kuten usein ennenkin, kyläläiset vievät voiton ja niittävät palkinnoksi mainetta ja kunniaa.
