Ensisoutu: Sappeen uusi kirkkovene todettiin kevytkulkuiseksi

Pikku-Ulla nimettiin Ainoksi

Ainon ”peränaisena” toimii Hellevi Salonen. Hän on ensimmäinen Sappeen kirkkovenehistorian ensimmäinen nainen, jolle peräsin on uskottu.

Kyllähän hämäläisessä kylässä pitää kaksi kirkkovenettä olla. Toinen on museokalu, toinen käyttövene.

Ranskalainen Ariel ja hänen poikansa toivat kansainvälistä väriä kirkkovene Ainon ensisoudulle. Sappeessa kesälomaa viettävän perheen miehet olivat otettuja suomalaisesta perinnekyydistä.

Sappeen uusi kirkkovene ”Pikku-Ulla” laskettiin uusiin kotivesiinsä torstaina. Pälkäneveden koesoutu keräsi veneen täyteen väkeä, ja uusi alus todettiin kevytkulkuiseksi.

Peräsimeen tarttui ensi kertaa Sappeen kirkkoveneiden historiassa nainen. Tähän saakka miehet ovat aina määränneet veneen kulun, mutta nyt kyläyhdistyksen väki huomasi, että parhaiten Jouttesselän tuntee lapsesta lähtien järvellä kalastanut Hellevi Salonen.

Soudun päätteeksi äänestettiin veneen nimestä. Kyläläisten puheissa Pikku-Ullana tai Ulla II:na kulkeneen veneen nimi valittiin lopulta kahdesta vaihtoehdosta. Nimikilpailun loppusuoralle etenivät Martta ja Aino, joille molemmille löytyi historialliset perusteet.

Martta sopisi hyvin uuden veneen nimeksi, koska uuden veneen ensimmäinen kirkkomatka soudettiin Martan päivänä. Myös Sappeen vanhempi vene nimettiin samalla periaatteella: Ullan päivänä vuonna 1902 vesille laskettu vene sai nimekseen Ulla.

Koesoutajien enemmistö asettui Aino-nimen kannalle.

– Aino Hannula oli aikanaan Hannulan tilan emäntä ja omistaja. Ainolle Sappeen kirkkovene oli hyvin tärkeä, ja vielä viimeisinä vuosinaan hän kantoi huolta Ulla-veneen kunnossa pitämisestä. On osin Ainon ansiota, että Hannulan suku jatkaa nyt maatilan pitoa ja lupaa suojaa ja kotipaikan uudelle veneelle, Päivi Heinonen selvitti voittajaehdotuksen taustoja.

Äänestyksessä Martta-nimeä kannatti ainoastaan Aino-nimeä itse ehdottanut. Helvi Jousmäki äänesti tyhjää.

 

Uusi vene voi lisätä käyttöä

Uuden kirkkoveneen ansiosta 113-vuotias Ulla pääsee vanhuuden lepoon. Se on edelleen täydessä soutukunnossa, mutta vesille laskeminen vaatii melkoisia talkoita.

Uuden kirkkoveneen ensisoudun jälkeen sille valittiin nimi.

Ensin vene on turvotettava veden pitäväksi. Hankalinta on saada pitkä vene ulos talaan matalasta ovesta. Ranta laskee oven edessä sen verran jyrkästi, että keula tahtoo kolhiintua oviaukkoon ennen kuin perä saadaan veteen.

Ainolle ryhdytään keväällä rakentamaan uutta talasta Hannulan tilan rantaan. Souturetkille lähdetään jatkossakin vanhasta venerannasta.

Sappeen uusi kirkkovene järjestyi Taisto Hietamäen yhteyksien kautta. Hän kuuli, että teiskolaiset olivat myymässä toista venettään. Sen ympärillä pyöriskeli kiinnostuneita ostajaehdokkaita, mutta lopulta myyjille oli tärkeintä, että vene pääsisi hyvään kotiin.

Vene on esillä elokuun lopussa Aitoossa Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttelyssä. Talveksi se saa väliaikaisen kodin Hannulan tilalta.

Ainossa airojen varteen pääsee 14 soutajaa. Ullassa paikkoja on viisi enemmän. Helpommin vesille laskettava ja kevyempisoutuinen Aino on helppo työntää vesille muulloinkin kuin Pälkäne-viikon pyhäaamuina. Sillä voidaan järjestää esimerkiksi tilaussoutuja.

– Eihän uudella veneellä ole vielä samanlaista tarinaa kuin vanhalla Ullalla. Siihen astuessaan jokainen kyläläinen saattoi aistia, kuinka vanhemmat ja isovanhemmat ovat aikanaan istuneet samalla paikalla. Mutta uudelle veneelle vasta aletaan kerätä samanlaisia muistoja, Päivi Heinonen vertaili uutta ja vanhaa venettä.

Miesten havaitsemat erot ovat käytännönläheisempiä. He kaipasivat airoihin samanlaisia losseja kuin Ullassakin oli. Siinä sisemmällä kädellä sai paremman otteen, koska airojen varsiin oli kiinnitetty kapeammat kädensijat.

 

Tämänkesäiseen tyyliin Ainon ensisoutu päättyi vesisateeseen. Vielä lohduttomampi sää oli sunnuntaina, kun uudella kirkkoveneellä piti ensi kertaa lähteä kirkolle.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?