Kymmenen vuotta sitten 60-vuotishaastattelussa Arja Marttala sanoi, ettei yhteistyötä moneen suuntaan tekevä Kuhmalahti tarvitse kuntaliitosta. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana silloin toiminut Marttala istui myös Kuhmalahden Osuuspankin ja Osuuskaupan hallinnossa.
Kymmenen vuotta myöhemmin kunta on osa Kangasalaa. Osuuspankki kuuluu Kangasalan seudun Osuuspankkiin, kirkonkylän konttori on suljettu ja Pohjassakin pankki palvelee rajoitetusti. Osuuskaupan taustalla toiminut osuuskunta on vielä paperilla olemassa, mutta kauppa on myyty ja sittemmin lakkautettu.
Keskittäminen on hiljentänyt Kuhmalahtea vauhdilla ja lisää on luvassa: terveyskeskuksen jälkeen ollaan lakkauttamassa vanhainkotia, jossa Marttala teki 36-vuotisen työuran.
Nyt Kuhmalahtea monella rintamalla rakentanut Marttala joutuu seuraamaan Kangasalan valtuuston keskustaryhmässä, kun vaivalla luotuja palveluita puretaan ja siirretään muualle. Niiden mukana kylistä katoaa elinvoimaa, sillä kaupoille, apteekille ja muille palveluille ei riitä entiseen tapaan asiakkaita, kun asiointi siirtyy Sahalahdelle tai Kangasalle.
Kehitetään kyliä, vaikka palveluita keskitetään
Kuhmalahden kokemista takaiskuista ja uhkista huolimatta tärkein ei kuitenkaan ole vielä vaarassa.
– Meillä on paljon hyvää. Yhdistykset ja yhteisöt toimivat, Arja Marttala muistuttaa.
Kuhmalahden kesän tapahtumarunsaus on tästä hyvä osoitus. Lisäarvonsa koituu siitäkin, että kesäasukkaat ovat aktiivisesti mukana toiminnassa ja tapahtumissa.
– Meillä on valtavasti esimerkiksi kulttuuripuolen toimintaa, jonka kukoistusta kulttuurijohtaja Taina Sahlander on osaltaan tukenut. Harmi, että hän siirtyy Tampereelle.
Arja Marttala on tehnyt päättäjänä voitavansa Kuhmalahden palveluiden puolustamiseksi. Vaikka menetykset harmittavat, hän neuvoo keskittymään siihen, mihin pystyy vaikuttamaan.
– Pahinta olisi se, jos ihmiset lamaantuisivat kotiin. Meidän on vaalittava vapaaehtoistoiminnan nostetta. Toki kunnankin pitäisi olla jollain tavalla tukemassa kylien aktiivisuutta.
– Puheissa kyllä sanotaan, että kylät ovat voimavara ja ettei maaseutua saa hävittää. Vaikka peruspalveluita keskitetäänkin, niin kunnan pitäisi tukea kylien aktiivisuutta, kuten strategiassakin luvataan.
Nyt kylissä koetaan, että kunta toimii juuri päinvastoin. Esimerkiksi Vehkajärven koulua kaupitellaan alennushinnalla ulkopuolisille, muttei kyläläisille.
Yhdistysaktiivi saa aina apua
Kun Kuhmalahdella tapahtuu jotakin, Arja Marttala on yleensä paikalla. Hän on kuulunut SPR:n, kotiseutuyhdistyksen ja veteraanien naisjaoston kantaviin voimiin vuosikymmenten ajan.
– Järjestötyö on palkitsevaa. Siinä oppii tuntemaan ihmiset ja saa nauttia yhteisestä tekemisestä. Eikä siinä tule samalla tavalla lokaa niskaan kuin paikallispolitiikassa toisinaan.
Marttala kehuu, että yhdistysaktiivin on helppo toimia Kuhmalahdella.
– Yhdistyksissä on mahtavaa väkeä. Apua saa aina. Nuoretkin ovat mukana kertaluonteisesti, vaikka he eivät enää ole valmiita sitoutumaan entiseen tapaan. Mutta se nyt vain on ajan kuva, kun maailma on muuttunut niin hektiseksi.
Marttala muistuttaa, että myös paikalliset palvelut ovat tärkeitä ihmisten aktiivisuuden kannalta. Esimerkiksi ikäihminen saa kauppareissulla ostosten lisäksi seuraa ja virkeyttä. Siksi Marttala on iloinen, kun Pitkän Sepän kiinteistön omistava Hannu Knaapi on remontoimassa nyt myös kauppaa.
– Iso kunta sekä kauppa- ja pankkiryhmät hakevat keskittämällä suuruuden ekonomiaa. Mutta on eri asia, onko se hyväksi palveluiden käyttäjille, meille asiakkaille.
Kunnan toimisto toimi kotona
Arja Marttala päätyi päättäjäksi isänsä ja vaarinsa jalanjäljissä.
– Tiesin kyllä mihin lähdin, sillä isä oli valtuuston puheenjohtaja ja vaari kunnallislautakunnan esimies. Lapsena jouduin kuuntelemaan pitkät tovit, kun hän hoiteli kunnan asioita puhelimessa, vuonna 1977 pitkän valtuustouransa aloittanut Marttala muistelee.
Kunnan toimisto sijaitsi niihin aikoihin Marttalan kotona Kivisalmentien varressa.
– Kun kunta osti Iso-Maijalan talon kunnantaloksi, kassakaapit raahattiin Koivumäestä Pohjaan. Pohjan merkitys kasvoi entisestään, kun kyläkoulujen lakkautuksen jälkeen ainoa koulu jäi sinne.
Edellispolvien aikana Kuhmalahden päätöksentekoa hallitsi itä- ja länsiosien vastakkainasettelu. Kokouksia pitkitettiin, ja välillä niistä marssittiin ulos.
– Käytiin kovaa vääntöä siitä, kumpaa kylää kehitetään. Mutta kirkonkylän ja Pohjan lisäksi oli vielä Puntarikin, jossa oli omat apteekit ja meijerit.
Vanhan historian vuoksi Marttalaa on harmittanut viime vuosina uudelleen noussut kylien välinen nokittelu.
Kuntaliitoksen jälkeen kaikki näytti hyvältä
Vaikka Arja Marttala on kirkonkylältä, hän on halunnut kehittää koko Kuhmalahtea. Hänen aikanaan itä- ja länsiosien vastakkainasettelusta päästiin, ja Kuhmalahti opittiin tuntemaan ketteryydestään ja yhteistyöstään.
– Kunta oli asukasmäärältään pieni, mutta verorahat käytettiin tehokkaasti kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen.
Marttala oli vuosikymmenet rakentamassa maalaiskuntaan nykyajan palveluita. Tärkeitä virstanpylväitä olivat terveysasema, Pohjan koulun ja Pentorinteen vanhainkodin saneeraus sekä yhdessä Sahalahden kanssa rakennettu yläaste. Uuden koulun ansiosta kuhmalahtelaisnuorten ei enää tarvinnut reissata Kangasalle.
Rakentajaa hirvittää, kun vuosikymmenten työn tuloksia ajetaan nyt alas. Terveysasema on suljettu ja vanhainkotia ollaan lakkauttamassa.
Tämä on ollut päättäjälle yllätys, sillä riitaisan kuntaliitoskeskustelun jälkeen Kuhmalahden aika osana Kangasalaa alkoi valoisissa merkeissä. Kirkolle rakennettiin päiväkoti ja Pentosali. Yhdistyksissä oli hyvä meininki, ja ne pistivät omia seuratalojaan ja kokoontumistilojaan kuntoon.
– Yhdistysten ja kylien hankkeista saadaan kiittää Pomoottori-rahaa, ja Liisa Alankoa, joka pitkään toimi Pomoottori ry:n hallituksessa ja toi paikkakuntalaisille tietoa kehittämistuista, Marttala sanoo.
Vanhainkoti olisi valtava menetys
Vuonna 1977 valtuustoon valittu Arja Marttala jatkoi Kuhmalahden päättäjänä vuoteen 2008 saakka. Valtuuston puheenjohtajana hän toimi neljä kautta vuodesta 1993 alkaen.
Kuhmalahden viimeiseksi jääneelle valtuustokaudelle hän ei enää asettunut ehdokkaaksi, mutta jatkoi kunnanhallituksessa. Kuntaliitoksen jälkeen Marttala pääsi tarkastuslautakunnassa selville Kangasalan kuvioista, kunnes teki reilut kaksi vuotta sitten paluun valtuustoon.
– Silloin jo kyseltiin, että mitäs tykkäät, jos Kuhmalahden terveysasema lopetetaan. En ymmärtänyt, mitä järkeä siinä olisi, jos asiakkaat ajelevat kymmeniä kilometrejä. Eikö olisi järkevämpää, että lääkäri ajaa tänne?
Terveyskeskuksen säilyttämisen puolesta tehtiin Kuhmalahdella suuri ponnistus. Lopulta sekään ei riittänyt, ja seuraavaksi pelätään Pentorinteen puolesta.
Kunnan selvityksen mukaan vanhainkoti on rakenteiltaan sellainen, että sitä olisi vaikea muuttaa palvelutaloksi, jonka kustannuksista osa siirtyisi Kelan maksettavaksi. Siksi vaarana on, että kuhmalahtelaisvanhukset hoidetaan jatkossa Kangasalla.
Kotikylän vanhainkodin menetys olisi suuri takaisku talon asukkaille, työntekijöille, kylän yrityksille ja omaisille. Moni puoliso ja lapsi käy lähes päivittäin katsomassa ja auttelemassa omaistaan vanhainkodilla. Kangasalle kulkeminen ei välttämättä niin luontevasti onnistuisi.
Pentorinteen vanhainkoti on säilyttänyt kodikkuutensa, vaikka siellä hoidetaan aivan erikuntoisia asukkaita kuin esimerkiksi 1970-luvulla.
– Aikanaan vanhainkotiin tultiin kyliltä talveksi, kun pakkanen pyrki pirtin nurkista sisään. Pirteät asukkaat auttoivat talon askareissa; hakivat maitoa Iso-Hervannalta ja kävivät kaupassa.
Marttala pääsi vanhainkotiin apuhoitajaksi suoraan koulun penkiltä.
– Olimme Ahosen Seijan kanssa samalla kurssilla, ja sattumoisin kotikunnasta järjestyi meille molemmille paikat.
Juhlakahvit kotiseutumuseolla
Arja Marttala on kolmelapsisen perheen vanhin. Katraasta nuorin Tauno kuoli jo viisikymppisenä. Jorma palasi eläkepäivien viettoon kotikylälleen. Arja Marttala puolestaan on innostunut vanhoilla päivillään reissaamisesta.
– Olen tehnyt kuuden vuoden aikana kuusi kaukomatkaa. Kävin katsomassa inkapyramideja Meksikossa ja merikilpikonnia Balilla. Lisäksi olen käynyt Thaimassa, Kap Verdellä, Senegalissa ja Etelä-Kiinan meren risteilyllä.
Arja Marttala täyttää 70 vuotta tänään. Merkkipäivää juhlitaan torstaina 13.8. kello 17–22 kotiseutumuseolla, jossa vietetään silloin museoiden iltaa. Luvassa on musiikkipitoista ohjelmaa.
– Matti Rauhalahti sekä Tanja ja Kusti Vuorinen ovat lupautuneet soittamaan. Myös muut paikalliset musiikin osaajat ovat tervetulleita esiintymään.
Mahdolliset muistamiset Marttala pyytää kotiseututyön tilille FI7751752620001200 tai kahvipöydän koriin.
