Laitikkalan kuituosuuskunta: Yli puolet 14 kilometrin valokuituverkostosta on jo valmiina

Valokuitu etenee puintien tahtiin

Valokuidun ensimmäiset talolinjat on jo vedetty pihojen poikki ja kaapelin pää odottaa seinustalla asennusta. Kuva: Marja-Liisa Suomalainen.

Valokuitukiepit odottavat asennusta ensimmäisten talojen seinustalla Laitikkalassa. Tiedon valtateiden avautumista joudutaan kuitenkin odottamaan ainakin syksyyn, koska pelto-osuuksia päästään rakentamaan vasta sadonkorjuun jälkeen.

– Runkoverkosta yli puolet on rakennettu, Laitikkalan kuituosuuskunnan puheenjohtaja Pekka Moisio sanoo.

Kaikkiaan Laitikkalaan rakennetaan 14 kilometriä valokuituverkkoa.

– Kuidun toinen pää on tällä hetkellä Hämeenlinnantien varressa lähellä kunnan ja maakunnan rajaa ja toinen pää Kyllönjoen toisella puolella. Esimerkiksi Köökinmäentie on jo kokonaan tehty.

Laitikkalan valokuituhanke on edennyt vauhdilla. Suunnittelu aloitettiin syksyllä, osuuskunta perustettiin keväällä ja rakennustyöt käynnistyivät kesä–heinäkuun vaihteessa.

Osuuskunta perustettiin kiireellä, jotta valokuitua päästäisiin vetämään samaan kaivantoon, kun sähköyhtiö siirtää johtojaan pylväistä maahan. Lopulta yhteistyön kova hinta ja aikatauluongelmat johtivat siihen, että osuuskunta auraa valokuidun itse maahan. Näin selvitään mahdollisimman vähillä jatkoksilla, jotka ovat paljon kalliimpia kuin itse kuitu.

– Valokuitua rakennetaan se mitä ehditään oikeiden töiden lomassa. Työt ovat edenneet hyvin. Emme ole katkoneet muiden kaapeleita, eikä muitakaan vaurioita ole tullut, Pekka Moisio kertoo.

 

Liittyjiä kertyi 26

Viileän ja sateisen kesän vuoksi sadonkorjuu on myöhässä tavanomaisesta. Siksi valokuitua päästään vetämään viimeisille pelto-osuuksille vasta syksyllä.

– Ne ovat on kuitenkin nopeimpia osuuksia rakentaa. Elokuussa aloitetaan ensimmäisten liitosten hitsaukset ja päätelaitteiden asennus talojen seiniin, Pekka Moisio kertoo.

Liittymän hinnaksi tulee 2000 euroa. Sadan megabitin yhteyden saa 50 euron kuukausihinnalla.

Valokuidusta kiinnostuneita löytyi Laitikkalasta kevääseen mennessä reilut 30. Aivan kaikki eivät lopulta ottaneet liittymää. Ensi vaiheessa valokuitu vedetään 26 talolle, tilalle ja yritykselle.

– Välistä jäi joitain liittyjiä pois. Sen vuoksi kokoon ei saada ihan kaavailtua pottia, ja yhtiölle jää jonkin verran lainaa, Moisio kertoo.

Liittymisintoa vähensi se, ettei kiinteä puhelinverkko poistukaan koko Laitikkalasta, kuten aiemmin uskottiin.

– Ensin sanottiin, ettei vanhoja kuparilankoja pureta keltään, sitten kerrottiin, että ne lähtevät kaikilta. Lopulta osa pylväistä jää vielä joksikin aikaa.

Vanhan kupariverkon kautta nettiyhteys on jo hitaampi kuin langattoman verkon kautta. Laitikkala oli maan ensimmäisiä maalaiskyliä, johon saatiin 4g-verkko puolitoista vuotta sitten.

– Alkuun sen kautta tuli 40 megabittiä. Mutta nyt käyttöä on jo paljon enemmän, ja nopeus on pudonnut selkeästi, Pekka Moisio sanoo.

Nettiliikenne kasvaa jatkossakin vauhdilla, kun verkon kautta siirretään esimerkiksi videoita. Maaseudulle ei ole luvassa nykyistä nopeampia mobiiliyhteyksiä, sillä seuraavan sukupolven 5g-yhteys vaatii tukiaseman sadan metrin välein, ja siksi se soveltuu lähinnä kaupunkioloihin.

– 5g alkaa muistuttaa wlan-verkkoa. Jokaiselle tukiasemalle tarvitaan valokuitu. Jatkossa operaattorit ostavat tai vuokraavat kuitua Laitikkalan kuituosuuskunnan kaltaisilta toimijoilta. Mekin olemme urakoineet valokuitua yhden operaattorin 4g-mastolle, Pekka Moisio kertoo.

Kalle Rönni ohjeistamassa Silmu Contractingin työntekijöitä. Kuva: Pekka Moisio.

 

 

Valokuituyhtiö aloittaa Taustista ja Harhalasta

 

Pälkäneelle valokuituverkkoa suunnittelevan ja rakentavan yhtiön perustamiskokous pidetään 11. elokuuta. Kunnan kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö aloittaa valokuidun rakentamisen Taustista ja Harhalasta.

Tausti jää ilman kiinteää nettiä, kun kupariset puhelinjohdot puretaan pois samalla kun sähköjohdot siirretään maan alle. Harhalassa taas on valokuidusta kiinnostuneita yrittäjiä ja asukkaita niin paljon, että siellä kaavailtiin jo oman valokuituosuuskunnan perustamista.

Taustin ja Harhalan valokuituyhteyksien rakentaminen ja yhtiön toiminnan aloittaminen maksaa noin puoli miljoonaa euroa.

Valokuituyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on tarkoitus valita hallintojohtaja Jarno Moisala ja hallituksen jäseniksi Pauliina Jaakkola, Tero Ahlqvist, Jukka Lindfors ja Virpi Pohjola. Hallituksen asiantuntijajäsenenä toimii tietohallintopäällikkö Harri Pinola.

 

Tampereen Puhelin vetää jo valokuitua

Tampereen Puhelin rakentaa parhaillaan valokuitua Kankaanmaan teollisuusalueelle sekä keskustan yrityksiin ja asuntoyhtiöihin. Se sai Pälkäneeltä asiakkaita, kun yritykset huomasivat jäävänsä pelkkien mobiiliyhteyksien varaan. Yritykset ovat tehneet nelivuotisia valokuitusopimuksia reilun kymppitonnin hinnalla.

Tampereen Puhelin ei tee kunnan valokuituyhtiötä tarpeettomaksi, koska tamperelaisyhtiö palvelee ainoastaan yrityksiä ja taloyhtiöitä.

Timo Ojalan ja Soneran selvityksen mukaan valokuituverkon rakentaminen koko kuntaan maksaisi noin 15 miljoonaa euroa. Verkkoa ei ole tarkoitus rakentaa kertarysäyksellä, vaan yhtiö pyrkii saamaan valokuitua samaan kaivantoon, kun kuntaan vedetään uusia sähkö-, puhelin- ja vesijohtoja.

Vanhan kuparisen puhelinverkon purkaminen voi kiihdyttää valokuidun kysyntää, sillä nopea mobiiliverkko ei kanna kunnan joka kolkkaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?