Euroopan kulttuuriympäristöpäivät: Koululaiset ideoivat navettojen uusiokäyttöä

Muu muu siellä, muu muu täällä

Valtteri Raatikainen, Thomas Saarinen ja Rasmus Johansson ovat Kostian koulun 5B-luokkalaisia. ¬ –Navetta-aiheisia töitä oli kiva tehdä, poikatrio miettii.

Valtteri Raatikainen, Thomas Saarinen ja Rasmus Johansson ovat Kostian koulun 5B-luokkalaisia. ¬ –Navetta-aiheisia töitä oli kiva tehdä, poikatrio miettii.

Navetasta on moneksi. Lehmien koti voi muuttua kaupaksi, kahvilaksi, autotalliksi tai vaikkapa bussipysäkiksi.

– Omassa työssäni navetasta tuli jalkapallokauppa, Kostian koulun viidesluokkalainen Thomas Saarinen huikkaa.

– Ja minulla taas koripallokauppa, luokkakaveri Valtteri Raatikainen lisää.

Myös Rasmus Johansson jatkaa kaupallisella linjalla.

– Itse ideoin niin, että navetta on ihan vaan kauppa, Rasmus kertoo.

Poikien ja monen muun koululaisen työt ovat esillä seuraavan parin viikon ajan Pälkäneen pääkirjasto Arkissa. Jotakin MUUta! — Eli kuinka navetalle kävikään? -näyttelyyn on koottu oppilaiden töitä navettakulttuurin muutoksesta. Töitä on esillä Arkin lisäksi myös Luopioisten kirjastossa.

Työt liittyvät syyskuun toisella viikolla vuosittain vietettäviin Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin. Päivien tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristöön liittyvää ymmärrystä ja arvostusta sekä innostaa toimimaan kulttuuriympäristön säilymisen ja hyvän hoidon puolesta.

Tämän vuoden teemana on ”Teollisuuden ja tekniikan perintö”. Teollisuuden ympäristöt, rakennukset ja koneet ovat vuosisatoja vaikuttaneet suomalaisten paikkakuntien identiteettiin. Uusiokäyttö on myös tuonut teollisen perinnön eläväksi osaksi nykypäivää, kun teollisuusrakennuksista on tullut esimerkiksi oppilaitoksia, asuntoja, kulttuurikeskuksia tai uuden yritystoiminnan tiloja.

– Mietimme koulujen kanssa, mikä voisi olla Pälkäneelle ominainen tapa toteuttaa yllä olevaa teemaa. Mieleemme tulivat navetat. Pälkäne on ollut suurten navettojen pitäjä. Mutta tämäkin kulttuuri muuttuu. Navetat kehittyvät entisestään. Kuinka hienoiksi ne voivatkaan muuttua? Tai sitten niiden toiminta loppuu. Mitä tapahtuu navetalle kun siinä ei enää asu lehmiä? Pälkäneen kulttuurituottaja Marketta Vaismaa kysyy.

Koululaistöiden näyttelyn järjestävät yhteistyössä Pälkäneen koulut, kirjastotoimi ja kulttuuritoimi.

 

Teema jatkuu muillakin tunneilla

Navetat ovat Thomakselle, Valtterille ja Rasmukselle tuttuja paikkoja – kaikki ovat käyneet joskus navetassa. Niiden muuntaminen muuhun käyttöön on tuttua myös kuvataiteen tuntien ulkopuolelta.

– Mikkolan Navetta on nykyään taidegalleria. Ja olikos niin, että Juha Metsäperän studio on rakennettu navettaan tai sellaista ainakin joskus suunniteltiin, pojat tietävät.

Poikakolmikon opettaja Jarmo Tulasalo kertoo, että teemaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa myös muilla tunneilla.

– Arkissa esillä olevat työt on tehty kuvataiteen opettaja Riitta Tiitolan johdolla. Suunnitelmissa on jatkossa puhua ruoan alkuperästä ja lähiruoasta, ja toiveissa olisi myös päästä vierailemaan maito- tai lihatilalla, Tulasalo suunnittelee.

 

 

 

 

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

– Tavoitteena on lisätä tietoa kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta. Tapahtumien avulla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta.

– Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta.

– Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin.

– Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?