Näkemys: Lahdenkulman koulun säästöjen toteutuminen ja mahdollisuudet Raikun asukas- ja oppilasmäärän kasvuun selville ennen kuin jatkoa kannattaa edes miettiä

Raikulle halutaan vähintään vuoden tai kahden jatkoaika

Millaisia säästöjä yhden pikkukoulun lakkauttamisella voidaan saavuttaa? Kysymystä pohdittiin monelta kantilta Raikun koululla pidetyssä kuulemistilaisuudessa. Kangasalan kunta laskee saavuttavansa noin 76 000 euron vuosittaiset säästöt, mikäli Raikun koulun toiminta lopetetaan. Summa kertyisi yhden luokanopettajan palkkakustannuksista, keittäjä-laitoshuoltajan puolikkaasta vuosipalkasta ja vajaan 40 000 euron kiinteistökustannuksista. Säästöjä toisaalta syövät kasvavat kuljetuskustannukset, joita arvioidaan kertyvän 26 000 euroa.

Raikun koulun oppilaiden vanhemmat ja muut kyläläiset eivät olleet säästöjen toteutumisesta läheskään varmoja.

– Sitä toivoisi, että laskelmiin voisi luottaa. Eikö niitä voisi tehdä yhdessä? mietti myös valtuutettu Tony Lähde.

Kaisa Pulakka muistutti, että useissa kunnissa säästötavoitteet ovat jääneet saavuttamatta pieleen arvioitujen kuljetus- ja erityisopetuksen kustannusten vuoksi – pienessä koulussa niukin naukin ilman tukea pärjäävä oppilas kun ei välttämättä enää selviydy ilman lisäapua isommassa koulussa.

Sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski väläytti koulun lakkauttamisen jälkeistä talon vuokraamista kyläyhdistykselle 40 euron kuukausihintaan, jolloin yhdistys vastaisi rakennuksen kunnossapidosta.

Sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski väläytti koulun lakkauttamisen jälkeistä talon vuokraamista kyläyhdistykselle 40 euron kuukausihintaan, jolloin yhdistys vastaisi rakennuksen kunnossapidosta.

Jorma Urkon pohdinta Raikun koulun jatkosta sai hyväksyntää kuulemistilaisuudessa.

Jorma Urkon pohdinta Raikun koulun jatkosta sai hyväksyntää kuulemistilaisuudessa.

Illan mittaan monessa puheenvuorossa toistuikin kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan Jorma Urkon esille nostama ajatus, jonka mukaan ratkaisuja Raikun ja Kautialan koulujen tulevaisuudesta tulisi tehdä vasta vuoden tai kahden kuluttua. Näin nähtäisiin, missä määrin Lahdenkulman koulun lakkauttamisesta laskeskellut säästöt toteutuvat käytännössä ja mihin kyläkaavalla voitaisiin Raikussa päästä.

Ajatusta tuki myös vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Vuorio.

– Samalla voitaisiin katsoa, miten laajennettava Huutijärven koulu lähtee toimimaan ja millaisia kokemuksia lapsilla on. Silloin ei myöskään tarvitsisi palauttaa kansainvälisyysprojekteista saatua rahaa, hän mietti.

Urkko mietti, mihin kiinteistökulut katoavat jos rakennus jää kunnan hoidettavaksi koulun lakkauttamisen jälkeen. Reetta Vuorio muisteli rantamaisemissa sijaitsevan Saarikylien vanhan koulunkin odottelevan edelleen ostajaansa.

 

Halua ja haluttomuutta

Raikun koululle ei kuitenkaan tultu anomaan toiminnalle yhden tai kahden vuoden jatkoaikaa vaan ennemminkin esittämään pitkäjänteisiä kehittämissuunnitelmia. Kunnan näköalattomuutta ihmeteltiin, kun puheenvuoroissa muistutettiin kasvumahdollisuuksista kyläkaavan tai Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välille linjatun HHT-kasvuvyöhykkeen myötä. Myös Kaivannon sairaalan toiminnan loppuminen toisi toteutuessaan todennäköisesti koulun lähistölle uuden asuinalueen.

– Ja sitten Huutijärvi onkin taas täynnä, Tony Lähde naurahti.

Koululla mietittiin jopa mahdollisuutta haalia lisätuloja kuntaan lisäämällä pälkäneläisoppilaiden määrää nykyisestä kolmesta. Kotikuntakorvaus, joka maksetaan kunnalle toiselta paikkakunnalta saapuvasta oppilaasta, on runsaat 6000 euroa oppilaalta. Tilastojen mukaan kotikuntakorvausta kertyy Kangasalle yhteensä noin 400 000 euroa vuodessa, kun kunta vastaavasti joutuu maksamaan muualla opiskelevista kangasalalaislapsista muille kunnille korvauksia 1,1 miljoonaa euroa.

Sivistystoimenjohtaja Pajukoski ei nähnyt pälkäneläisten haalimista Raikkuun ratkaisuna talousongelmaan.

– Ei sillä voitolle päästä, kun säästö jää tulematta, hän toppuutteli.

Oppilaita Raikkuun voisi monen mielestä ohjata myös oman kunnan oppilaaksiottoalueita rukkaamalla.

Osa kuulijoista arveli etenkin Pälkäneen ja Hämeenlinnan suunnassa työssä käyvien kääntävän katseensa kouluasioissa Pälkäneen suuntaan, jos Raikun koulu lakkautetaan. Tällöin kotikuntakorvausten kulkusuunta kääntyisi Kangasalta Pälkäneelle.

Kunnan lyhyestä aikajanatarkastelusta poikkesi vain vs. rakennuspäällikkö Marko Sallisen linjaus koulun peruskorjaukseen liittyen. Hän on arvioinut koulun vaativan noin 730 000 euron peruskorjauksen lähitulevaisuudessa.

– Lopullinen hinta tarkentuu rakenteiden tutkimisen jälkeen. Olen itse lähtenyt siitä, että ollaan tekemässä pitkäjänteistä ratkaisua, eikä vain vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin. Liikuntasalia ei remontti sisällä, ja Huutijärvelläkin sali pysyy nykyisen kokoisena.

Reetta Vuorion mukaan kukaan ei liikuntasalia ole kaivannutkaan – ja nykyiset tilat antavat paljon mahdollisuuksia pienryhmätyöskentelyyn.

– Jos täällä ollaan tyytyväisiä ja saadaan mitä halutaan, en näe lakkauttamisessa hyötyä. Esimerkiksi koulukuraattori- ja psykologiasiat on kuitenkin lain mukaan oltava täälläkin järjestettynä, Urkko mietti.

 

Laajennus suunniteltu vain nykyisille

Koulukuljetuksista puhuttiin paljon jo siitä syystä, että Raikun koulun oppilaista 72 prosenttia on kunnan tilastojen mukaan kuljetusoppilaita. Nykyiseen oppilaspohjaan perustuvien laskelmien mukaan koulumatka pitenisi oppilailla keskimäärin kahdeksalla kilometrillä, joka lisäisi matka-aikaa noin kahdellatoista minuutilla suuntaansa.

Vanhemmilla oli huoli kuljetusten uudelleenjärjestelyjen onnistumisesta: millaisia olisivat autot, joihin lapset mahtuisivat ja jotka mahtuisivat kapeille pikkuteille ja saataisiinko kuljetettavien koulupäivät Huutijärvellä junailtua alkamaan ja loppumaan kyytien kannalta fiksuimmin eli samaan aikaan.

Huutijärven koulua laajennetaan parhaillaan, mutta laajennus on mitoitettu vain nykyisten oppilaiden mahduttamiseksi kouluun. Koulun rehtorin Tuire Amaralin mukaan tilojen käyttöä joudutaan miettimään uudelleen, jos pikkukouluja lakkautetaan ja oppilaat joudutaan siirtämään Huutijärvelle.

– Kyllä he sinne mahtuvat, sen verran olen tutkinut, hän totesi.

Kautialan ja Raikun oppilaat sijoitettaisiin jo olemassa oleviin luokkiin Huutijärvelle. Näin syntyvien luokkien koot ovat vielä hämärän peitossa; luokkakokoja lasketaan tarkemmin vasta, jos lakkautuspäätöksiä tehdään.

– Ryhmäkoot ovat väistämättä isommat kuin Raikussa. Itse opetan ryhmää, jossa on 25 oppilasta, rehtori Amaral totesi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?