Kaivantoon saapui viikonloppuna irakilaisia vieraita. Halki Euroopan pohjoiseen matkanneet pakolaiset asuvat sairaalan tiloissa muutaman kuukauden, kunnes heille järjestyy asuinpaikka, jossa he voivat odottaa turvapaikkahakemuksensa käsittelyä.
Miksi miljoonat irakilaiset pakenevat kotimaastaan? Jos he tarvitsevat apua, miksei heitä auteta kotimaassaan?
Pieni uutiskertaus auttaa ymmärtämään maan kaaosta.
Irak kuuluu maailman suurimpiin öljyntuottajamaihin. Sitä ei kuitenkaan tunneta öljyn tuomasta vauraudesta, vaan sekasorrosta. Sen siemenet kylvettiin 1980-luvulla, kun Irak hyökkäsi presidentti Saddam Husseinin johdolla Iraniin.
Maailma seurasi sivusta arabimaiden sotaa, vaikka molemmat osapuolet syyllistyivät sotaa pahempiin rikoksiin. Iranin lapsisotilaat marssivat marttyyrikuolemaan taivaspaikan uskossa. Irak vastasi massahyökkäyksiin kemiallisilla aseilla.
Pitkä sota köyhdytti vauraan öljyvaltion ja myöhemmin talouspakotteet viimeistelivät taloudellisen luhistumisen. Irakin johtaja päätti hoitaa velat luovalla tavalla. Suuri osa sotimiseen tarvituista miljardeista oli lainattu naapurimaa Kuwaitilta, joten Hussein päätti valloittaa maan.
Aiemmassa Iranin-sodassa länsimaat olivat asettuneet Irakin puolelle, kun osapuolet päätyivät tuhoamaan Persianlahden öljytankkereita. Kuwaitin valloitus uhkasi sulkea öljyhanat, ja tilanteeseen vastattiin amerikkalaisten johdolla.
Irakin vastaiseen rintamaan liittyi 34 maata. Lähes puolet Yhdysvaltain sotakoneista siirrettiin Saudi-Arabiaan, josta ne ryhtyivät pommittamaan Irakia kivikaudelle. Muun muassa maan sähköntuotannosta tuhottiin 96 prosenttia. Samoin vesilaitokset pommitettiin maan tasalle. Suomessakin seurattiin reaaliaikaisesti televisiosta, kuinka risteilyohjukset iskivät kohteisiinsa.
Vuosien 1990–1991 Persianlahden sodassa Irak lyötiin nopeasti. Saddam Hussein jäi kuitenkin edelleen valtaan. Hallitsija vaihdettiin toisessa Persianlahden sodassa 2003–2010. World Trade Center -iskujen jälkeen käynnistettyä terrorismin vastaista sotaa perusteltiin Irakin joukkotuhoaseilla, joita ei kuitenkaan löydetty.
Iranin-sodassa kuoli ja haavoittui 375 000 irakilaista, kahdessa Persianlahden sodassa yhteensä yli 200 000, joista suuri osa siviilejä. Yhdysvalloilla oli Irakissa toista sataa tuhatta sotilasta, mutta tilannetta ei saatu silti rauhoitettua. Lopulta neljä vuotta sitten uusi presidentti Barack Obama veti viimeisetkin 50 000 sotilasta pois. Sen jälkeen kaaos on pahentunut.
Irakin jälleenrakennus aloitettiin 12 vuotta sitten. Siihen varattiin 33 miljardia, josta kaksi kolmasosaa Yhdysvalloista. Liikenteen, koululaitoksen, viemäröinnin ja sairaaloiden jälleenrakennus ei ole edennyt suunnitellusti korruption ja sabotaasien vuoksi. Esimerkiksi sähköä saadaan vain pätkittäin, eikä vesijohtovesi ole juotavaa.
Irakin väestö muodostuu šiia- ja sunnimuslimeista sekä kurdeista. He kaikki ovat vääräuskoisia maan pohjoisosan viime vuonna vallanneen Isisin mielestä.
Al-Qaidan kaltainen terroristijärjestö on perustanut Syyrian ja Irakin alueelle kalifaatin, jossa vääräuskoiset käännytetään miekan kanssa. Sen vuoksi 35 vuotta jatkuneelle kaaokselle ei näy vieläkään loppua.
