”Lailla kulkurin sävel taivaltaa ja kertoo tarinaa. Lailla kulkurin sävel matkustaa ja toisinaan jää surusi jakamaan”, pälkäneläiset Mikko Huuhtanen ja Aukusti Koivisto tunnelmoivat syksyllä julkaistussa Kulkuri-kappaleessa.
Se on saanut myönteisen vastaanoton. Agents-henkinen ralli on soinut muun muassa Radio Suomen Iskelmäradiossa. Tarttuva kappale voitti myös viikon Kajaustähti -äänestyksen Pohjois- ja Itä-Suomen kuunnelluimmassa paikallisradiossa.
Vaikka single on tuore, kappale syntyi jo lähes 20 vuotta sitten.
– Olin talvella 1997 töissä Sappeen hiihtokeskuksessa. Sattui tosi hiljainen päivä, ja siinä yksinäistä laskettelijaa katsellessani alkoivat sanat ja sävel pyöriä päässä, Mikko Huuhtanen kertoo.
Kauppakuitin taakse raapustettu kappale odotti vielä 18 vuotta, kunnes sai lopullisen muotonsa ja päätyi kaiken kansan kuuluville.
Kappaleita syntyy, kun on hyvä aihe
Mikko Huuhtanen sanoo, että Kulkuri on hyvä esimerkki siitä, miten hänen kappaleensa syntyvät.
– Biisinteko on itse asiassa aika helppo prosessi, kun vain ensin on hyvä aihe. Silloin sävel ja sanat saattavat kummuta kuin itsestään. Ensilevyn avausbiisi Yöjuna esimerkiksi syntyi niin, että heräsin keskellä yötä, kun näin unta että teen biisiä.
Mikko Huuhtanen & Köyhät -yhtyeen Tähdet on mun tieni -levy ilmestyi vuonna 2003. Huuhtanen oli vähän aiemmin päätynyt Rautalankayhtye Köyhien uudeksi solistiksi. Se vei nuoren miehen mennessään.
– Meillä oli ollut nuorempana Luopioisissa muun muassa Visa Lahtisen ja Niko Nymanin kanssa joitain bändiviritelmiä. Ne eivät johtaneet oikein mihinkään, sillä jokaisella oli omat musiikkimakunsa, Huuhtanen muistelee.
Köyhissä hän päätyi kuulaiden Vox-soundien keskelle. Ne kulkivat suoraan luihin ja ytimiin.
– Innostuin täysillä Agents-iskelmästä ja juurevasta rockista.
Nuori kitaristi innosti takaisin
Mikko Huuhtanen & Köyhät julkaisi Tähdet on mun tieni -albumin lisäksi Surusydän -singlen ja oli mukana Twangy guitars & Silky strings -kokoelmalla.
– Bänditouhut kuitenkin jäivät, kun aloin rakentaa taloa ja perustaa perhettä, Mikko Huuhtanen kertoo.
Mies oli saanut maistaa soittamisen karumpaa arkea sen verran, että siinä vaiheessa hän oli varma, ettei enää koskaan perustaisi bändiä. Mutta sitten 17 vuotta Huuhtasta nuorempi kitaristi alkoi nykiä hihasta.
– Törmäsin Aukustiin jossain tutun synttäreillä. Joojottelin jotain kannustavasti, kun poika kehui soittelevansa kitaraa. Vähän myöhemmin Aukusti otti uudestaan yhteyttä ja kyseli, voisimmeko perustaa jonkinlaisen orkesterin.
Huuhtanen tutustui tarkemmin Koiviston tekemisiin ja tajusi nopeasti, että viidentoista vanha kitaristi onkin melkoinen kyky.
– Into oli hirveä ja Aukusti oli tehnyt älyttömästi hommia soittamisen eteen. Lisäksi kaverilla on lahjoja, Huuhtanen kehuu kitaristia.
Sain ympärilleni huippumuusikot
Huuma kasautui yllättävän vaivattomasti. Jarmo Salonen vinkkasi rumpaliksi Pekka Mikkolasta. A. Harva ja valitut -yhtyeessä bassoa soittanut aitoolaismies oli paukuttanut rumpuja omaksi ilokseen.
Basisti löytyi melkein naapurista. Mikko Kaipainen oli soittanut nuoruusvuosina Keski-Suomessa heviä ja musisoinut myöhemmin legendaarisessa Rätvänä-kansanmusiikkiyhtyeessä.
– Sain ympärilleni todella taitavat soittajat. Mutta parasta on kuitenkin se, millaisia kavereita he ovat. Kaikki olivat heti samalla aaltopituudella. Tällä porukalla on hienoa tehdä musiikkia, Mikko Huuhtanen sanoo.
Pekka Mikkola kiertää työnsä vuoksi maailmalla ja muillakin soittajilla on omat kiireensä. Myös bändi-idean alulle laittaneella Aukusti Koivistolla on monta rautaa tulessa, sillä hän kiertää Varjokuvan kanssa ja tekee musiikkia monella kokoonpanolla. Siksi yhtye keikkailee varsin maltillisesti. Treenejä pyritään kuitenkin pitämään vähintään viikoittain, jotta uusia kappaleita saadaan ajettua sisään.
– Tämä on meille kaikille henkireikä. Tarkoituksena on pitää soittaminen mukavana harrastuksena. Ei me olla maailmaa valloittamassa. Toki jos menestystä tulee, niin kaikki otetaan kiitollisena vastaan.
Keikalla kuullaan pääosin klassikoita
Mikko Huuhtanen sanoo, että hienointa soittamisessa on kuitenkin se, kun rautalangan ja rock´n rollin ilosanoma uppoaa kuulijoihin ja väki lähtee keikalla liikkeelle.
– Siitä saa itsekin energiaa.
Keikka on vuorovaikutustilanne, ja myös bändin hyvä energia välittyy kuulijoihin.
Rautalankapohjaista menevää ja tanssittavaa musiikkia soittava kokoonpano on lavoilla viihdyttäjän tehtävässä. Siksi pääosa biiseistä on alan klassikoita. Niiden lomassa kuullaan joitain omia kappaleita.
– Olisihan noita omiakin vaikka kuinka pirusti kun vaan ehtisi treenamaan niitä. Kulkurin bändisovitusta on jo testattu mutta se ei ole vielä toiminut tarpeeksi hyvin, Mikko Huuhtanen valittelee.
Hän ei uskalla luvata, että Kulkuri saataisiin esityskuntoon perjantaiksi, kun yhtye kiipeää Nuijan lavalle Pimeän kaupan illan huipennukseksi.
– Mutta ainakin Tappelupukarit kuullaan.
Sykkeen konsertissa ensiesityksensä saanut kappale on ”kunnianosoitus” maalaismeiningille, jossa kokoonnutaan torille tappelemaan, kun naapurikunnasta tulee tunkeutujia reviirille.
Pimeän kaupan ilta
- toista kertaa järjestettävä syystempaus perjantaina 25.9. klo 16–21
- pälkäneläisliikkeet ovat avoinna tavallista myöhempään, ja niissä on klo 16–21 huipputarjouksia ja ohjelmaa
- ilta huipentuu Nuijalla, joissa esiintyy klo 21 alkaen Mikko Huuhtanen & Huuma
- lippuja Nuijalle jaetaan pälkäneläisliikkeissä pe 25.9. klo 16–21
- mukana olevat yritykset ja tarjoukset löydät tästä liitelehdestä
