Ei pilvilinnoja vaan maanläheistä pajakulttuuria. Ja ajoittain täytyy herätä tehtaallekin töihin. Kangasalalainen koristemaalari Nestori Leppänen, 35, haluaa pitää jalat maassa.
– Firman perustin vuonna 2009, ja vähitellen bisnes on hieman kasvanut. Vielä en kuitenkaan saa toimeentuloani pelkästään yritystoiminnastani. Ainutlaatuinen käsityönä tehty tuote ei Suomessa ole niin kovassa kurssissa, että työhön käytetty aika ja tuotteesta saatava hinta täsmäisivät toistensa kanssa, Leppänen juttelee.
Jos yrittäjä pystyy laskuttamaan moottoripyörän katteen tai polttoainetankin maalaamisesta vaikkapa 1500 euroa, vastaavanlainen työ lunastettaisiin esimerkiksi Amerikan-markkinoilla nelinkertaisella hinnalla. Rantakoivistossa asuvalla miehellä on tuntumaa alan töistä sieltäkin päin maailmaa.
– Kaliforniassa työskentelin vuoden verran. Myös kotimaisista alan yrityksistä on kokemusta. Näihin hommiin sain kipinän jo 12-vuotiaana. Olin nähnyt motocrosslehdessä kuvia hienosti maalatuista kypäristä ja pyöristä. Rupesin tekemään koristemaalauksia kaverien kypäriin. Kävin sitten peruskoulun jälkeen Hervannassa ammattioppilaitoksen automaalarilinjan.
– Ihan aluksi kompura huusi vanhempien rivitaloasunnon takapihalla, ja automaalit kärysivät.
Omaa ja asiakkaan visiota
Leppänen oli tutustunut motocrossiin heti kouluikäiseksi tultuaan. Isä oli tuonut pojalle harjoituspyörän, ja pian Kangasalan Moottorikerho sai yhden innokkaan juniorikuskin lisää.
– Kerho tarjosi erittäin hyvän kasvuympäristön, ja sieltähän nousi Euroopan kärkitasolle saakka porukkaa. Itse harrastin crossia vuodet 1987–2002, joista vuodet 1992–1998 kilpailinkin ympäri Suomea. Kun motskareihin sitten liittyi tuo maalaushommien aloittaminenkin, niin voi sanoa, että se ihan ensimmäinen crossipyörä toi suunnan koko elämälleni, maalari mietiskelee.
Hän toteaa olevansa koristemaalarina melkoinen kameleontti. Moottoripyörä-, lumilautailu-, laskuvarjohyppy- ja kilpa-autoilukypärien rinnalle tulivat myöhemmin prätkien bensatankit ynnä muut maalattavat osat, polkupyörien
Kuva: Nestori Leppäsen arkisto
rungot sekä esimerkiksi jääkiekkomaalivahtien maskit.
Osa toimeksiantajista antaa taiteilijalle täysin vapaat kädet. Vastaavasti on paljon myös työtehtäviä, joissa aiheen ja värimaailman määrää esimerkiksi kilpakuskin sponsori.
– Homman täytyy sujua, vaikka se olisikin tasapainoilua mainostoimiston vaatimusten ja omien visioideni välimaastossa. Usein jo jutteluhetki asiakkaan kanssa kertoo hänen luonteestaan ja mieltymyksistään. Lopputuloksessa voivat jollakin tavoin näkyä myös vaikkapa asiakkaan mielibändit, lemmikit tai seurustelukumppanit, Leppänen luettelee.
Luovuutta mies sanoo perineensä ompelijaäidiltään. Käsityötaito sinänsä tulee molemmilta vanhemmilta, sillä Leppäsen isä on ansainnut leipäänsä hitsarina.
– Eipä minulle koulunkäynti koskaan maittanut. Kuvaamataito ja liikunta olivat vahvuuksiani, mutta muuten mentiin melko matalalla keskiarvolla.
Työtä täydestä sydämestä
Leppänen sai yritystoimintaa aloitellessaan starttirahan ja kiittää Kangasalan kuntaa tsemppaamisesta. Pajaansa hän pitää Mursketien varrella. Tiloissa tulee tehtyä suunnittelutöitä lyijykynällä ja myös tietokoneohjelmien avulla. Visioinnin jälkeen miehen käsissä vilahtelee paitsi kynäruiskuja ja erilaisia siveltimiä, myös mattopuukkoja, teippirullia, tarraleikkureita ja muuta työhön liittyvää apuvälinettä.
– Oikeastaan lähtökohtana on aina valkoinen A4-paperi, johon teen hahmotelmaa. Matkan varrella kokonaisuus tietenkin elää ja kehittyy. Lopputuloksen haluan olevan sellainen, että se yksilöllinen käsityöpanos näkyy, taiteilija sanoo.
– Koen tekeväni laadukasta työtä ja teen sen täydestä sydämestä. Nimifirmojen palveluksessa tein massatuotteitakin.
Leppäsen asiakkaat ovat etupäässä Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta, mutta kyllä hänen palveluksiaan käyttävät myös pääkaupunkiseutulaiset. Kauimmaiset toimeksiannot ovat tulleet Lapista.
– Kun Lempäälässä toimiva Harley-Davidson-motskareita myyvä ja rakenteleva Mr. Moore -liike otti yhteyttä ja sain sieltä muutaman toimeksiannon, tulevaisuus alkoi näyttää entistä valoisammalta. Teen sen kaltaisia projekteja mielelläni lisää. Kaikkiaan haluan kehittyä jatkuvasti ja uskon, että parhaat työni ovat vasta tulossa.
