Käsien merkityksen arjen toimissa ymmärtää usein vasta silloin, kun kädet ovat jostain syystä pois pelistä.
– Koitapa käydä joskus vaikka wc:ssä niin, että pidät kädet selän takana koko ajan. Siinä huomaa, miten moneen asiaan käsiä tarvitseekaan. Käsiemme toimintakyky luo pohjan lähes kaikelle ihmisen itse toteuttamalle toiminnalle. Siksi onkin tärkeää, että käsiemme toimintakyky pysyy mahdollisimman hyvänä läpi elämän, toimintaterapeutti Irene Leino mainitsee.
Erilaiset yläraajojen ongelmat, sairaudet ja toimintahäiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi toimintaterapeutin vastaanotolle hakeudutaan. Yhdessä asiakkaan kanssa mietitään keinoja arjessa selviytymiseen, jos käsien toiminta on rajoittunutta.
– Esimerkiksi nivelreumaa sairastava asiakas voi tarvita apua ruokapakkausten avaamisessa, sukkien laittamisessa, peseytymisessä, korkkien aukaisemisessa tai vaikkapa haarukan käyttämisessä, Kangasalla asuva Leino listaa.
Nivelreuma- tai nivelrikkopotilaille voi olla suuri apu kierrekorkinaukaisijasta, poimintapihdeistä, pystykahvaveitsestä tai oikeanmallisesta haarukasta, joiden avulla itsenäisyys ja omatoimisuus säilyvät.
Näyttöpäätetyö näkyy monina oireina
Irene Leino suosittelee asiakkailleen tarpeen mukaan yksilöllisiä kuntoutusmenetelmiä, esimerkiksi käsijumppaa ja erilaisia tukia tai ortooseja käden sekä sormien alueelle. Oireita pyritään helpottamaan myös parafiini- ja lämpöhoidoilla.
– Päivä- tai lepokäyttöön suunniteltujen peukalo- ja rannetukien lisäksi on olemassa erityisesti uimiseen suunniteltuja yksilöllisesti valmistettavia tukia. Nämä ovat iso helpotus monelle, sillä liikkuminen tekee esimerkiksi reumapotilaalle todella hyvää, Leino tietää.
Leinon kollega Tuuli Mähönen nyökyttelee vieressä ja jatkaa, että yläraajojen oireita aiheuttaa nykyisin enenevissä määrin myös näyttöpäätetyö. Väärät työtavat ja huonot työasennot näkyvät yläraajaoireiden lisäksi erilaisina niska- ja hartiaseudun oireina. Mobiililaitteiden näprääminen taas ei ainakaan vähennä peukalo-oireista kärsiviä henkilöitä.
– Toimintaterapeutit tekevätkin paljon työergonomia- ja työhyvinvointineuvontaa, Mähönen lisää.
Käsioireista kärsivien ohella toinen yleinen asiakasryhmä ovat aivohalvauspotilaat.
– Kolmas iso asiakasryhmä toimintaterapeuttien vastaanotoilla ovat lapset. Heidän toimintaterapiansa on ihan oma maailmansa. Meistä kumpikaan ei ole erikoistunut juuri lasten toimintaterapiaan, vaan asiakkaamme ovat lähinnä aikuisia, Leinon tavoin Kangasalla asuva Mähönen kertoo.
Vaikka suuri osa toimintaterapeuttien työstä kohdistuu juuri käden alueelle, työnkuva on kokonaisuudessaan hyvin laaja. Kuntoutus on aina kokonaisvaltaista ja siihen kuuluvat niin työ, koulu, leikki, vapaa-aika kuin harrastuksetkin.
– Toimintaterapian pituus määritellään aina yksilöllisesti asiakkaan asettamien tavoitteiden mukaan, Mähönen kiteyttää.
Tuoreita yrittäjiä Kangasalta
Pitkän työhistorian omaavat Leino ja Mähönen ovat kumpikin tahoillaan melko tuoreita yrittäjiä. Leinon yritys AikaPata toimii Tampereella ja Mähösen Resurssiverstas Kangasalla Ruutanassa. Kuntoutumiskeskus Apilassa viime vuoden loppuun asti työskennelleen Leinon siirtyminen yrittäjäksi kävi vähitellen.
– Aloin ensin pitää yksityisvastaanottoa kerran viikossa ja tammikuussa hyppäsin kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Nelilapsisen perheen äitinä arvostan sitä, että saan itse valita omat työaikani, Leino vertaa.
Muun muassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja terveyskeskuksissa työskennelleen Mähösen yritys on puolestaan toiminut viime maaliskuusta asti. Mähönen oli ennen yrittäjäksi ryhtymistään mukana Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa projektissa, jossa koulutettiin tukikoiria erilaisiin arjen ongelmiin. Kun projekti ei saanut jatkorahoitusta, Mähönen katsoi viisaimmaksi aloittaa yrittäjänä.
Molemmilla naisilla on monipuolista osaamista myös varsinaisen toimintaterapian ulkopuolella. Leino on käynyt suggestiorentoutumisen ja hypnoositerapian kurssit. Mähönen puolestaan on erikoistunut työnohjaajaksi ja mindfulness-kouluttajaksi.
– Mindfulness – tietoinen hyväksyvä läsnäolo – on nykyhetkeen keskittymistä. Keskittymällä nykyhetkeen menneen ja tulevan huolehtiminen vähenee ja myönteiset tunteet saavat arjessa lisää tilaa. Menetelmä vahvistaa stressinhallintaa ja hyvinvointia, ja siinä käytettävät harjoitteet ovat esimerkiksi kehomeditaatiota sekä hengitysharjoituksia, Mähönen selventää.
