– Urheiluseuroissa tuntuu olevan paljon avarakatseisuutta, SPR:n Kangasalan puheenjohtaja Matti Kauhanen kehaisee.
Ammattikoulua vastaan käydyn ystävyysottelun jälkeen Kaivannon turvapaikanhakijoita odottavat pelit kotikentällä KaVo:n ikämiesjoukkuetta ja Valkeakoskella paikallista haastajajoukkuetta vastaan. Muilta seuroilta on tullut kutsuja jo esimerkiksi futsal-otteluihin. Urheilullinen painotus ohjelmassa sopii, koska Kaivannon transit-vastaanottokeskuksen tämän hetken asukkaat ovat miehiä.
– Esimerkiksi pingis tuntuu olevan haluttu peli, ja yritämmekin järjestää jostakin toisen pöydän. Myös kuntosalia on toivottu, mutta tiloja ei oikein ole. Kun kunnon keittiötilat saadaan käyttöön, suunnitelmissa on pitää kokkauskursseja, Kauhanen summaa.
Turvapaikanhakijoita on käynyt viihdyttämässä hanuristi, ja paikallinen teatterikin saattaa poiketa paikalla lähiaikoina. Lähiaikojen suunnitelmissa on ohjattu käynti kirjastossa ja laajamittaisempi suomen kielen opiskelu. Vastaanottokeskuksen piha-alueella on jalkapallon ohessa tehty puusavottaa ja harjoiteltu kalojen grillaamista. Arkea on sujuvoittanut Matti Almonkarin paja polkupyörien kunnostukseen.
Asukkaita on voinut myös pyytää talkooavuksi.
– Muutama on ainakin hevoshommissa jo ollutkin, Kauhanen tietää.
Hänen mukaansa aktiviteetteja kehittelevät pitkälti vapaaehtoiset. Kaivannossakin pidettiin erillinen ideointitilaisuus, jossa pohdittiin mitä kaikkea olisi mahdollista tai järkevää tehdä.
– Lisäksi 160:n vapaaehtoiseksi ilmoittautuneen joukko on erittäin aktiivinen ilmoittamaan ideoistaan netissä.
Kauhanen pitää erittäin tärkeänä, että turvapaikanhakijoille järjestetään tekemistä ja kontakteja vastaanottokeskuksen ulkopuoliseen maailmaan.
– Jos touhu on pelkkää ruokailun odottelua, ei se kauan vetele. Tekemistä pitää löytää, ettei tarmo suuntaudu vääriin asioihin.
Sopeutumisen
ensiaskeleet
– On vain hyväksi, jos ihmisille on tarjolla jonkinlaista tietoa ja ohjelmaa jo odotusaikana. Yhteiskuntaan sopeutuminen on helpompaa, jos se on heti saatu hyvään vauhtiin, sanoo maahanmuuttajatyön koordinaattori Kristiina Teiss.
Teissin arki pyörii Tampereella Maahanmuuttajainfo Mainiossa, jossa turvapaikanhakijoiden määrän tämänvuotinen kasvu ei ole isommin vielä näkynyt. Syy on yksinkertainen: info neuvoo pääasiallisesti kuntien ja valtion palveluissa, ja niihin eivät turvapaikkaa hakevat ole vielä oikeutettuja. Kolmen kuukauden jälkeisen maassaolon antaman työnteko-oikeuden tiimoilta neuvontaa sen sijaan on jonkin verran annettu.
Jos lupapäätös on myönteinen, kotouttamisessa lähdetään liikkeelle minimitarjonnalla: infopaketilla, joka tosin voidaan jakaa jo vastaanottokeskuksessa.
– Kotouttamislain muutoksessa on lähdetty liikkeelle siitä, että ihmiset tulevat Suomeen eri maista ja eri syistä, joten kotoutumispalvelut räätälöidään sen mukaan, minkä verran kukin tarvitsee, Teiss selvittää.
Hänen mukaansa tulijan käytettävissä on myös alkuvaiheen neuvontapalveluja, mutta niihin turvautuminen on vapaaehtoista. Joka tapauksessa maahantulijan kanssa käydään alkukartoituksessa läpi hänen työtaustaansa, tulevaisuuden suunnitelmiaan ja erilaisia suomalaisen arjen tilanteita. Samalla voidaan tehdä myös kielitesti ja harvemmin myös osaamiskartoitus.
– Sen jälkeen tehdyssä kotouttamissuunnitelmassa tulija miettii, miten sopeutua yhteiskuntaan ja sitoutuu tiettyihin asioihin. Yleensä tavoitteina ovat työllistyminen, kielen oppiminen ja esimerkiksi koulutukseen pääseminen.
Kotoutumiselle eli Suomeen asettumiselle ja täkäläisessä yhteiskunnassa hyödyllisten tietojen ja taitojen oppimiselle on määritelty laissa kolmen vuoden määräaika. Sen jälkeen kotouttamispalveluita ei enää tarjota lain nojalla.
– Kotoutuminen on kuitenkin hirveän henkilökohtainen prosessi, joka riippuu monista asioista. Joku integroituu hyvin nopeasti, kun taas toisella siihen menee kymmenen vuotta, Teiss muistuttaa.
Hänen mukaansa ongelmia saattaa tulla, jos kielitaito ei kolmen vuoden määräajan umpeutuessa ole riittävällä tasolla asioiden hoitamiseksi.
– Järjestelmässä on aukkoja, joista ihminen voi tipahtaa pihalle. Itse uskon kuitenkin siihen, että ihminen itse on se aktiivinen toimija.
Koulutusta ja määrärahoja sorvataan?
Pirkanmaan Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Pirjo Pajunen näkee Kaivannon jalkapallo-ottelujen tapaisen aktiivisuuden edellytyksenä sille, että ihmiset voivat päästä elämässään eteenpäin.
– Liikunta tässä tapauksessa antaa mahdollisuuden ilmaista itseään: vaikka kieli on vieras, voidaan jotakin tehdä yhdessä, hän sanoo.
Työllistyminen on hänen mukaansa kirkkain tavoite niillä tulijoilla, jotka ovat perheettömiä ja terveydentilaltaan työhön kykeneviä. Parhaillaan valtakunnan tasolla selvitellään kuntainfoja varten – monen muun asian ohessa – ainakin Irakin ja Afganistanin koulutusjärjestelmiä, jotta tulijoiden pohjakoulutus saataisiin Suomessa hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.
– Varmaankin määrärahoja ja erilaisia koulutusmalleja mietitään jatkossa uusiksi. Koulutuksista räätälöidään kenties nykyistä työelämälähtöisempiä. Ehkä koulutusajat ovat lyhyitä ja hyvin kohdennettuja sellaisille maahanmuuttajille, joilla on selkeä koulutustausta ja oppimisvalmiuksialyhyempiä sellaisille, joilla on selkeä koulutustausta, Pajunen ennakoi.
Jos kunnalla – toisin kuin esimerkiksi Pälkäneellä ja Kangasalla – on sopimus pakolaisten vastaanottamisesta Ely-keskuksen kanssa, kunta saa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista korvausta muun muassa kotouttamistoimien kustannusten kattamiseksi. Korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan. Vaikka tulijoille tarjottavat palvelut ovat pitkälti kiinni kuntien omasta aktiivisuudesta, Pajunen muistuttaa samasta asiasta kuin Maahanmuuttajainfon Kristiina Teiss.
– Tulijan omasta motivaatiostahan se on myös kiinni, jaksaako kaikkiin toimintoihin lähteä. Jossakin vaiheessa tulee väkisinkin sellaisia takapakkeja, että alkaa miettiä vanhoja asioita ja on vaikea suunnitella omaa elämää eteenpäin. Nuoret pääsevät niistä ehkä helpommin yli kuin iäkkäämmät, joiden isoin osa elämästä on jäänyt kotimaahan. Tärkeää ja toivottavaa on, että he pääsevät omista asunnoistaan ulos ja tekemään jotakin yhdessä suomalaisten kanssa.
